Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Toivo Kuula -seuran julkaisema äänilevy Sovituksia viululle ja pianolle : Kuusi eteläpohjalaista tanssia op. 17a no 1-6 (es. Liisa ja Paavo Pohjola) kuuluu vain Kansalliskirjaston ja Oulun kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta valitettavasti kummastakaan äänitettä ei saa lainaan.
https://finna.fi/Record/viola.358345
https://finna.fi/Record/outi.532105
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Teknos Oy:n julkaisusta Korroosionestomaalauksen käsikirja (v. 2013 PDF) löytyy erilaisia standardeja metallimaalaukseen sekä sen laadunvalvontaan liittyen.
https://www.teknos.com/globalassets/teknos.fi/teollisuuteen/aineisto/fi…
Kemestan sivuilta löytyy lisää tietoja:
http://www.kemesta.fi/fin/standardisointi/kansalliset_komiteat_ja_stand…
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä laulu Joulupukin tunturissa, jonka sanat löytyvät esimerkiksi kirjasta Suuri lastenlaulukirja 2.
Samasta teoksesta löytyvät myös leikkiohjeet.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Finna.fi:stä, https://finna.fi
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Filosofian maisteri Mikko Mäkelä (s.1910) valittiin Tampereen kirjaston johtajaksi vuonna 1942. Hänen ansioistaan kirjastosta tuli kaupungin kulttuurityön keskus. Tunnetuksi tulivat vuonna 1946 aloitetut kirjauutuuksien maanantaiesittelyt kirjastossa. Näiden maanantaiesittelyiden ympärille muodostui tamperelaisista kirjailijoista koostunut ns. Mäkelän piiri.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
Lisätietoja saat Yrjö Varpion teoksessa Mäkelän piiri : tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä [1946-1954] ja sen tuotannosta. WSOY 1975
Suomen kirjastoseuran tutkimus- ja palkintorahastosta jaetaan vuosittain Mikko Mäkelä –palkinto, jonka voi saada tunnustuksena kirjastoalalla tehdystä pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta...
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Voisikohan kyseessä olla elokuva Talo järven rannalla vuodelta 2006? Alejandro Agrestin ohjaaman elokuvan pääosia näyttelevät Keanu Reeves ja Sandra Bullock. Elokuvassa posti on tärkeässä roolissa ja kirjeet kulkevat ajasta toiseen.
Lisää romanttisia elokuvia, joihin liittyy aikamatkustamista voi tutkia IMDb:n sivulla: https://www.imdb.com/list/ls053446125/
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Santtu-mallisto on 80-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Aluksi Santtu keskittyi trikoovaatteisiin, myöhemmin valikoima laajeni kankaisiin ja neuleisiin.
Santtu oli vuosina 1981-85 toiminut yritys, jonka perustivat vuosina 1960-82 Marimekon suunnittelijana työskennellyt Annika Rimala, hänen miehensä Ilkka Rimala ja graafinen suunnittelija Teemu Lipasti.
"Santtu on Helsingin ensimmäinen perustuotteiden varaan rakennettu vaihtoehtoputiikki. Se jatkaa uudella tavalla sitä vaateajattelua, jota Annika erityisesti Marimekossa olonsa loppuvuosina toteutti tehdessään maritrikoot, hyttyssuojat ja peltomiessarjan. -- Santussa ei ole lähdetty soitellen sotaan, vaikka nyt myynnissä oleva pieni mallisto tehtiinkin neljässä kuukaudessa." (HS 27.9.1981...
Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe".
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin
Tupakointi on hyvin vaarallista, mutta yleensä vakavammat haitat alkavat näkyä vasta jatkuvan pitkäaikaisen käytön jälkeen. Netistä löytyy asiasta niin paljon tutkittua tietoa, että en ala sitä kaikkea tähän nyt listaamaan. Erityisen haitallista tupakointi on tietenkin keuhkoille, joita sisään hengitetty tupakansavu vaurioittaa ja aiheuttaa jatkuvassa käytössä mm. keuhkosyöpää.
https://www.terveydentukena.fi/terveys-ja-hyvinvointi/eroon-tupakasta/tupakoinnin-haitat
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/tupakka
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
