Wiktionaryn ja Online Etymology Dictionaryn mukaan Alma tulee latinan sanasta "alma", joka on feminiinimuoto adjektiivista "almus", joka tarkoittaa kilttiä, suotuisaa. Emma tulee samasta lähteestä kuin germaanisten nimien Ermentrude ja Ermengarde alkuosa, Ermen-, joissa se tarkoittaa kokonaista, universaalia.
https://en.wiktionary.org/wiki/Alma
https://www.etymonline.com/word/alma
https://en.wiktionary.org/wiki/Emma
https://www.etymonline.com/word/Emma#etymonline_v_32349
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Christian Jungersenin teos "Poikkeus säännöstä". Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2006 Otavan kustantamana. Alla olevista linkeistä löydät teoksen kansikuvan sekä lisää tietoa kirjasta ja sen juonesta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8947
http://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
http://helmet.fi/
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita esitellään kortteleita osoitteineen ja rakennuksineen. Kahdessa sarjan kirjassa ovat mukana mm. Töölön korttelit: Töölöntullin molemmin puolin / Kaija Hackzell & Kirsti Toppari (mm. Etu-Töölö) ja Viertotietä itään ja länteen / Kaija Hackzell (mm. Taka-Töölö). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Tietoa Töölön alueen rakennuksista myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/kuvat/Lindh-028-045.pdf
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolo
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1561
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
The Japan Timesissa julkaistun arvostelun mukaan elokuva Vier Minuten (Neljä minuuttia) sai ainakin innoituksensa valokuvasta, joka esittää 80-vuotiasta, pianonopettajana naisvankilassa työskennellyttä naista, mutta elokuvan tapahtumat eivät ilmeisesti perustu todelliseen elämään.
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Ykköstyypin diabeteksessä ihmisen oma insuliinituotanto heikkenee rajusti ja lopulta lakkaa kokonaan. Normaalisti insuliini edistäisi glukoosin eli verensokerin pääsyä verestä lihassoluihin, palamista energiaksi ja varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Ilman sitä veren sokeripitoisuus kohoaa. Kun verensokeri ylittää arvon 10 mmol/l, munuaiset alkavat päästää ylimääräistä sokeria virtsaan. Sokeri erittyy virtsaan veteen liuenneessa muodossa, joten samalla elimistöstä poistuu vettä. Tämä lisää virtsan määrää ja virtsaamisen tarvetta.
Lähde: Diabetes. 7. uudistettu painos. Duodecim, Diabetesliitto, 2011. S. 16 - 24.
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu!
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Helmet-kirjastoissa kotiin lainattavia soittimia ei voi varata järjestelmän kautta. Suosittelen olemaan yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun joko puhelimitse tai sähköpostilla. Voit varmistaa saatavuuden ja sopia soittimen noudosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Y…
Aivan kaikkia kysymyksessä mainittuja elementtejä vastaavaa kirjaa ei valitettavasti vastaani tullut. Tutkimistani lähimmäs osunee Nina Peuran Yöpakkasia (Mäkelä, 2014). Siinä on päähenkilönä historianopettajan sijaiseksi perinteikkääseen kaupunkikouluun tuleva Hanna, ja kirja päättyy kevätjuhlapäivään. Ikea-huonekaluja en kirjasta kuitenkaan löytänyt: Hanna asuu kalustettuna vuokratussa huoneistossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1945956
