Hei!
Toivottavasti näistä lähteistä olisi sinulle apua:
- Juha Ilonen / Toinen Helsinki - kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179767
Kirjaan on kuvattu kaikki Helsingin sisäpihat.
- Helsinki ilmakuvina 1932-2014
https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
Palvelusta voi hakea rakennuksia osoitteen tai kaupunginosan perusteella.
- Helsingin kaupunginarkistosta voi mahdollisesti tiedustella talojen pohjapiirrustuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmästä voi etsiä ainakin vanhoja rakennuspiirustuksia.
www.sinettiarkisto.fi
- Muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää:...
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat kissaroduista löytyy tästä linkistä: (Kaikki osumat:kissa AND Kaikki osumat:rodut AND Kaikki osumat:kissat AND Kaikki osumat:kissarodut) | Hakutulokset | Keski-Finna .Kissarotujen ensyklopedia ja Gummeruksen suuri kissakirja ovat esimerkiksi kattavia tietokirjoja mutta parasta kirjaa on vaikea nimetä. Suomen kissaliiton sivuilla on myös listaus ja kuvaus kaikista Suomessa hyväksytyistä kissaroduista: Suomen Kissaliitto | Suomen Kissaliitto ry:n Kotisivut
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Tässä joitakin esimerkkejä romaaneista:
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Jasper Fforde: The Eyre Affair (Thursday Next -sarjan 1. osa, ei julkaistu suomeksi)
Cornelia Funke: Mustesydän, Musteloitsu, Mustemaailma
Jostein Gaarder: Sofian maailma
Ursula Le Guin: Lavinia
John Scalzi: Redshirts (ei julkaistu suomeksi)
Novelleista löytyi Gene Wolfen The Last Thrilling Wonder Story (ei julkaistu suomeksi).
Lisäksi Italo Calvinon romaani Jos talviyönä matkamies saattaisi olla kiinnostava, sillä siinä lukija päätyy kirjan hahmoksi.
Koko sävellyssarjasta Umpeenkasvaneella polulla (JWVIII17) löytyy pianonuotinnos teoksista Composizioni per pianoforte : pianoforte solo (Bärenreiter Editio Supraphon, 1978) ja Po zarostlém chodnicku : Drobné skladby pro klavír (Edition Supraphon, 1971). Molemmat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Löysin joitain kirjoja, jotka voisivat olla sinulle tutkimisen arvoisia. Erityisesti Allsenin "The Royal Hunt" sisältää nimenomaan aatelisten metsästysonneen (ja metsästyksen ja onnen väliseen suhteeseen) paneutuvia kohtia.Thomas T. Allsen. (2006): The Royal Hunt in Eurasian HistoryJan E. Dizard & Mary Zeiss Stange. (2022): Hunting : A Cultural HistoryRupert Isaacson. (2001): The Wild Host: The History and Meaning of the Hunt
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Louise Bryantin teosta Six red months in Russia ei ole tiettävästi suomennettu. Kirjailijalta löytyy vain englanninkielisiä teoksia Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-palvelusta: https://finna.fi/
Etsimäsi Akvarium-yhtyeen esittämä kappale ”Gorod zolotoi” (Город Золотой ) sisältyy Akvariumin CD-levyyn ”Grand collection. Tšast 2” vuodelta 2008. Levyä on yksi kappale HelMet-kokoelmissa. Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa oleva Akvariumin LP ” AQUARIUM ENSEMBLE AKVARIUM” on vuodelta 1986, eikä sen sisältöä ole luetteloitaessa ”avattu” tietokantaan. Levy pitäisi siis tilata nähtäväksi, jos haluaisi tarkistaa, mitä kappaleita se sisältää.
Jos äänitteen kappaleita ei ole erikseen luetteloitu kirjastotietokantaan, ne eivät näy sen paremmin virkailijoille kuin asiakkaillekaan. Nykyisin äänitteiden luettelointitietoihin merkitään yksittäiset kappaleetkin, joten äänitteet löytyvät helposti kirjastotietokannasta kappaleen nimen...
Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Tekniikan maailman vanhoja vuosikertoja säilytetään Pasilan kirjastossa. Voit käydä lukemassa lehtiä siellä, mutta kotiin niitä ei voi lainata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vantaan kirjastoista yhteiskoottava palapeli löytyy Martinlaakson kirjastosta. Myös Hakunilan kirjasto on tuomassa vastaavan palapelin kirjastotilaan, jahka presidentinvaalien äänestys on ohitse.
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin...
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
Varjokuvan kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Marko Haavisto ja sovittanut Varjokuva-yhtye.Eino Valtasen kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi ja sovittanut Heikki Annala.Varjokuva: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa / Eino Valtanen: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa
