Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: ...
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä...
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Tässä suosituksia fantasiakirjasarjoista aiemmin lukemasi perusteella:
Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki -sarja, muita osia ei vielä suomennettu)
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Magian syvempi sävy -sarja)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (Grishaversumi -sarja)
Leigh Bardugo: Korppien kehä (Paluu Grishaversumiin -sarja)
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Usvasyntyinen -sarja)
Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika (Näkijän taru -sarja)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Hopea -sarja)
Sarah J. Maasilta löytyy lisäksi vielä enemmän urbaania fantasiaa edustava Crescent City -sarja (ensimmäinen osa Maan ja veren huone), ja lisäksi kannattaa ehkä pitää mielessä...
Kyseessä saattaisi kuvan perusteella olla pikkuhäiveperhonen: https://luontoportti.com/t/1558/pikkuhaiveperhonen.LuontoPortin tunnistustyökalulla voi hakea perhosia tuntomerkkien mukaan: https://luontoportti.com/?identification=true.
Kirjaa on tällä hetkellä yksi kappale Keski kirjastoissa ja se on lainassa. https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lahtinen%2C+Pekka&type=Author
Voit varata kirjan jolloin se aikanaan saapuu lahikirjastoosi. Varausohje
Tarkoitat ehkä Antti Heikkilää. Hän on kirjoittanut kaksikin ravintoa käsittelevää kirjaa:
"Elämän paras aika", Rasalas,2002,ISBN 952-5421-03-1. Kirja näyttää käsittelevän mm. elämäntaitoa, stressiä, ravintoa ja glykeemistä indeksiä.
"Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon", Rasalas, 2003, ISBN 952-5421-07-4. Kirja sisältää alaotsikkonsa mukaisesti ohjeita ruokavalioksi ja ruokaohjeita.
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan toisen paremmuuden, varakkuuden tms. aiheuttamaa harmin ja vihan tunnetta merkitsevä sana kateus on johdos germaanisperäisestä lainavartalosta, jonka yksinkertaisempi edustaja on kateellista merkitsevä kade (kateeksi, kateissaan, harv. kateellinen). Sanalle on tutkimuksissa esitetty kahtakin germaanista lainalähdettä, uudemman tutkimuksen mukaan lainalähteeksi sopisi paremmin kantagermaanin *skapez.
Terveisin
Marju Koskela
Ainakin suomenkielisen Wikipedian artikkelin perusteella rohtona ja elintarvikkeena käytetty aitokissanminttu (Nepeta cataria) voi aiheuttaa poltettuna lieviä harha-aistimuksia. Tämän aiheuttavaa ainesosaa ei ole mainittu. Maku on niin kirpeän polttava, että sitä kautta tällaista vaikutusta tuskin syntyy.
Heikki Poroila
Ihan uusi puukkosahamme saadaan Tapiolassa kuluvalla viikolla lainattavaksi. Kun puukkosahan tila on Helmet.fi -haussa HYLLYSSÄ ja olette lähdössä noutamaan sitä lainattavaksi, voitte soittaa Tapiolan kirjastoon niin otamme työkalun syrjään odottamaan noutoanne. Tervetuloa kirjastoon.
Sarjan nimi on Hydronautit. Hydronautteja on suomeksi olemassa ilmeisesti 4 dvd:tä: Meren maku, Tehtävä Etelänavalla, Jääretki ja Merihevoset.Hydronauteista on ilmestynyt myös yksi kuvakirja, Hydronautit : meren äänet. Kovin paljon näitä kirjoja tai dvd-levyjä ei enää ole kirjastoissa jäljellä, mutta kaikkia löytyy sentään edes yksi jostain päin Suomea!https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hydronautit&type=AllFieldsKavin ikärajahaun kautta löytyy myös lista kaikista televisiossa esitetyistä jaksoista lyhyine kuvauksineen:https://luokittelu.kavi.fi/public.html#haku/18508//542bb4f525b88ee7ebb624a8
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmatyön periaatteisiin kuuluu mm. että likainen, kulunut ja huonokuntoinen aineisto poistetaan kokoelmasta. Poistettu aineisto joko myydään, lahjoitetaan, siirretään Varastokirjastoon tai tuhotaan. Kyseinen "Keski-Maa roolipeli" -kirja on ollut kunnoltaan todennäköisesti jo niin huono, että se on hävitetty kokoelmasta poiston jälkeen.
"Keski-maa roolipeli" -kirja on mahdollista saada kaukolainaksi jostakin maakuntakirjastosta. Kajaanin kaupunginkirjaston kaukopalvelun ohjeet: http://213.143.184.82/kirjasto/kauko.htm
Kyseessä voisi olla Kesäpäivä Kangasalla -laulun karjalankielinen käännös Kezäpäiväine Karjalan mäjel. Käännöksen on laatinut 1920-luvulla Iivo Härkönen julkaisuun nimeltä Nouseva heimo. Yleisradio on vuonna 2001 tehnyt laulusta äänitteen, jolla esiintyvät Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Ilkka Paananen (piano).
Laulun voi kuunnella Yle Areenassa, sieltä löytyy myös lisätietoa kyseisestä kappaleesta: Kezäpäiväine Karjalan mäjel
Tietoa äänitteestä Fono-tietokannassa: Kuusi karjalaista laulua
Vuosien 2020-2024 aikana ainakin seuraavat suomeksi ilmestyneet kaunokirjalliset teokset käsittelevät puutarhureita joko suoraan päähenkilön ammattina tai sitten puutarhanhoito on olennainen osa teoksen maailmaa muulla tavoin:Isaac, Catherine: Maailma on sinunFforde, Katie: Salainen puutarhaGråsjö, Frida: Täyden hääpalvelun majataloVargas, Fred: Ei takkaa, ei tupaaPanteleimon, metropoliitta: Jussi Rannan tapausMikkonen, Minna: Amelian luutMyllymäki, Mia: HuomistarhuriOnnepalu, Tonu: Valheiden katalogi/Englantilainen puutarhaBayliss, Jenny: Talvipuutarha Verkkokirjastosta samantyyppistä kirjallisuutta voi hakea esimerkiksi asiasanoilla "puutarhuri" ja "puutarhanhoito", tämän lisäksi aineisto kannattaa rajata vain...
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
