Englanninkielisellä Metoree-hakusivustolla on listattuna 19 eri mikroprosessorien valmistajaa vuonna 2024. Sivuston mukaan kolmen kärjessä listalla ovat 1.Yole Group, 2.TCS Ltd ja 3.Intel Corporation. Voit tarkastella listaa tästä linkistä Metoree.Lähde:Metoree.com. Semiconductor Manufacturing. Microprocessors. https://us.metoree.com/categories/4621/#manufacturers. Luettu 13.12.2024
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen...
Kysymyksessä mainitut kuolinsyyt ja syntymättä jäämiset eivät vaikuttaisi väestönkasvuun merkittävässä määrin, koska niihin kuuluisi kaikissa yhteiskunnissa varsin pieniä ihmisjoukkoja (Suomessa puhuttaisiin todennäköisesti sadoista, tuskin edes tuhansista ihmisistä). Väestönkasvu ei muutenkaan ole ilmiö, jonka kehitystä voitaisiin ennustaa tai arvioida tällaisten vähäisten erikoistapausten näkökulmasta. Kaikissa laajemmissa tutkimuksissa on havaittu, että väestönkasvu vähenee, kun (A) naisten kouluttautuminen ja muu itsenäisyys on järjestetty ja kun (B) aineellinen hyvinvointi nousee riittävästi (mitään tarkkaa rajaa ei ole). Lapsia syntyy eniten siellä, missä yleinen elintaro on heikko ja naisen asema alisteinen. Tällaisissa olosuhteissa...
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Itsenäisyysjulistusta on pohtinut mm. Ari Helo kirjassaan Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen. (Gaudeamus 2014).Markku Henriksson on koonnut Yhdysvaltain historian yksiin kansiin teoksessaan Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. (Tammi 2021). Aiheesta hän kertoo myös kirjassaan Amerikan Yhdysvaltojen historia. (2022)Jeffersonin elämäkerta löytyisi ruotsiksi ja englanniksi. Linkki Helmet hakuun.Suomeksi netissä Linkki Wikipedia.org
Kyllä löytyy monestakin kirjastosta, vaikka juuri Vaara-kirjastojen kokoelmassa teosta ei ole. Mutta huoli pois, voit saada teoksen kaukolainana. Jos olet Vaara-kirjastojen asiakas, voit joko täyttää kaukolaina-lomakkeen verkossa tai mennä lähimpään kirjastoosi tekemään tilaus. Hinnaksi tulee nykytaksoilla 4 euroa.
Sarjakuva voisi olla Infamyn Vesi oli mustaa (2006). Lastenkirjaa ei valitettavasti kukaan vastaajista tunnistanut. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?Kirjasampo: Vesi oli mustaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9243
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran lastenkirjassa Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974 ja useita lisäpainoksia) on tarina Harri Hampaattomasta. Googlettamalla kirjan nimellä löytyy kuva kirjan kannesta.
Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan, jossa olisi Weetabix-hamsteri? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Kyseessä voisi olla vuonna 1986 suomeksi julkaistu Jean Richardsonin Tanjan pienet tanssijalat.
Ainakin Googlen kuvahaun perusteella kirjan kannet ovat sinisävyiset.
Voit tiedustella kirjan saatavuutta omasta lähikirjastostasi.
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin
