Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Suoraan alla olevasta linkistä:”Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999.”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valio#cite_note-68*Kappaleessa Valion maitopohjaisia tuotteitahttps://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
Finnasta löytyy haulla ufot ja unet seuraava tulos, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Niiden joukossa on mm. teos
Outojen kokemusten psykologia/Häkkinen, Jukka, kirjoittaja, 1969. Docendo [2018], jossa tutkitaan kokemuksia havaintopsykologisesta näkökulmasta.
Makupalat.fi:stä löytyy verkkomateriaalia ufoista ja niiden tutkimisesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/7258/hae?category=113716&sort=title&order…
ja parapsykologiasta, https://www.makupalat.fi/fi/k/15335%2B29849%2B7159/hae?category=113715&…
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Malmin kirjastossa ei ole asiakkaiden käyttöön tarkoitettua paperisilppuria. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Töölön kirjastossa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää omien papereidensa hävittämiseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
HelMet-palvelusivustolla voit tarkistaa, missä HelMet-kirjastoissa on käytettävissä paperisilppuri.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kansalliskirjaston tietokannasta Overdisc Oy:n tiedoilla ei löydy kyseisen kokoelmakasetin tietoja:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Discogs-äänitetietokanta tuntee kuitenkin taiteilijanimen Mirjam, joka on esittänyt ainakin saman nimisen kappaleen joka on julkaistu erilaisilla kasettikokoelmilla samoihin aikoihin 80-luvun lopulla:
https://www.discogs.com/artist/9521029-Mirjam-20
Valitettavasti tällä hetkellä tarkempia tietoja ei oikein löydy, mutta toivottavasti tästä voi olla jotakin apua.
Tiedustelin asiaa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja sieltä vastattiin, että palvelu on valtakunnallinen eli kyseessä ei ole paikallinen tai yhdistysten toiminta. Vanhempainpuhelimen ja -chatin yhteydenotot ohjautuvat MLL:n päivystypisteisiin, joita on Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
MLL:n keskusjärjestö organisoi toimintaa ja heidän kouluttamiensa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin ammattilainen.
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr…
Ajalla ennen internet-asioinnin mahdollisuutta matkatoimistot painattivat mainoskatalogeja, joissa esiteltiin kauden matkakohteet hotellivaihtoehtoineen ja joiden perusteella matkoja varattiin. Näitä painatteita esitellään mm. seuraavissa artikkeleissa:Ilta-Sanomat: Tältä näyttivät matkaesitteet 1960-90-luvuilla, https://www.is.fi/matkat/art-2000001225117.htmlTui: Muistatko vielä nämä matkaesitteet? https://www.tui.fi/inspiration/matkaesitteet-ennen-ja-nyt/ Vanhoja esitteitä voi löytää joistakin antikvariaateista. Esimerkiksi sivustolla https://www.antikvariaatti.net/haku niitä saa esiin laittamalla hakusanaksi "matkaesite" ja valitsemalla tuotetyypiksi "lehdet".
