Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Suomeksi löytyy ainakin kirja nimeltä "Rally-toko harrastajan opas : säännöt ja kilpailuohjeet käytännössä", tekijänä Krista Karhu ym. Kirjaa löytyy Lumme-kirjastojen alueelta esimerkiksi Mäntyharjusta.
Englanniksi ja muillakin kielillä löytyy myös kirjoja verkkokaupoista, esimerkiksi:
https://www.jjdog.com/dog-training-books/rally-books
https://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_ss_i_2_9?url=search-alias%3Daps&field-keywords=rally+obedience&sprefix=rally+obe%2Caps%2C268&crid=VAFXIVPH1YBR
Paljon tietoa lajin luokista, kylteistä ja säännöistä löytyy myös Rally-tokoyhdistyksen nettisivuilta: http://www.rally-toko.fi/sivusto/
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Autofiktiota:
Knausgård, Karl Ove: Taisteluni-sarja
Nyman, Ossi: Röyhkeys
Tajunnanvirtaa, absurdia:
Calvino, Italo: Halkaistu varakreivi
Döblin, Alfred: Berlin Alexanderplatz
Rimminen, Mikko: Maailman luonnollisin asia
Salmenniemi, Harry: Uraanilamppu ja muita novelleja
Yli-Juonikas, Jaakko: Vanhan merimiehen tarina
Beatkirjallisuutta:
Brautigan, Richard: Taimenenkalastus Amerikassa
Snyder, Gary: Kilpikonnasaari (runoteos)
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on aika paljon espanjankielistä aineistoa. Aineistomme kelluu eli kirjat ja elokuvat voivat olla myös lähi- tai aluekirjastoissa. Varaaminen on kuitenkin maksutonta, joten aineston saa helposti pääkirjastoon. Liitteenä lista Jyväskylän kaupunginkirjastossa olevasta aikuisten espanjankielisestä kaunokirjallisuudesta. Nämä sopivat jo pitempään kieltä opiskelleille. Aloittelevien opiskelijoiden kannattaa aloittaa espanjankielisestä lastenkirjallisuudesta. Lastenkirjallisuutta voi hakea Keskikirjastojen verkkotietokannasta tarkennetulla haulla näin:
Asiasana: Lastenkirjallisuus
Kirjasto: Jyväskylä
Kieli: Espanja
Tuloksena on sekä espanjankielistä lastenkirjallisuutta että vielä helpompia kuvakirjoja (...
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi...
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Hei!
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen vierasluetteloita ei ole digitoitu. Kansallisarkisto säilyttää Tasavallan presidentin kanslian arkistoa, josta kyseinen tieto voisi löytyä. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon ja tiedustella asiaa sieltä.
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä.
Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat....
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
