Diojen skannaaminen digitaaliseen muotoon on mahdollista Malmin ja Pasilan kirjastoissa sekä Oodissa.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84859https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86476
Etsimänne Raymond Carverin runon "Luck" suomennos löytyy Raymond Carverin runojen kokoelmasta Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013). Runo on suomennettu nimellä "Hyvä tuuri". Saatte runon sähköpostiinne.
Carver Raymond: Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013)
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuosien 1899-2017 aikana alle 20 lasta on nimetty Tajuksi. Nimen alkuperästä ja merkityksestä en valitettavasti löytänyt tietoa. Kehotan kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon palveluun. Linkki siihen tässä:
https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvont…
Väestörekisrerin nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) imee ravinnokseen käymistilassa olevia nesteitä eli esimerkiksi hedelmien mehua. D. melanogaster ei ole merkittävä tomaattien ja paprikoiden pölyttäjä.
Eri kuntien kirjastot päättävät jokainen itse lehtiensä säilyttämisestä. Oman kuntasi tilanteen saat parhaiten selville soittamalla lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjasto on säilyttänyt Hymyä vuodesta 1992 ja Suosikkia vuodesta 1983. Ainoa kirjasto, josta kaikki lehdet varmasti löytyvät, on Helsingin yliopiston kirjasto. Lehdet ovat kansalliskirjastoaineistoa, ja ne saa käyttöönsä vain täyttämällä käyttölupahakemuksen. Lupa myönnetään lähinnä tutkimuskäyttöä varten.
Näin vanhoja Valittuja Paloja ei löydy Vaski-kirjastoista. Sen sijaa Turun yliopiston pääkirjastosta (Feeniks) löytyy vanhoja lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294518
Lehtiä voi tutkia vain kirjaston tiloissa ja lehdet tilataan varastosta etukäteen.
Kirjaston yhteystiedot https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast…
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjaa on saatavilla esimerkiksi OUTI-kirjastoista sekä divareista.Kirjojen järjestys on seuraava:1. Gulla, torpan prinsessa2. Gulla pitää lupauksensa3. Gulla saavuttaa voiton4. Gulla-tyttö kartanossa5. Gulla ratkaisee arvoituksen6. Gulla-tyttö koulussa7. Gulla : ensi tanssiaiset8. Gulla kesälomalla9. Gulla ja Tomas torppari10. Gulla löytää tiensä11. Gulla morsiamena1970–1980-luvuilla kirjasarjaan julkaistiin lisää osia, jotka sijoittuvat muita teoksia varhaisempaan aikaan.Gulla, huutolaistyttö (Kulla-Gulla på Blomgården, 1972)Lastenkodin tyttö (Kulla-Gulla på barnhemmet, 1986)Kulla-Gulla lill-piga (1987)
Sukututkimusseuran sivuilta ei löytynyt varsinaista tutkimusta. Jos kyse on siitä, että haluat ottaa itsellesi Oksa -sukunimen, se on mahdollista, jos pystyt todistamaan, että sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä. Tai jos nimi on käytössä lähipiirilläsi (lapsesi, sisaruksesi, puolisosi, adoptiovanhempasi). Viraston tilastojen mukaan Suomessa elää nyt 1107 Oksa-nimistä henkilöä. Oksa-nimi on useimmiten otettu nimi, luontoaiheisena nimenä se oli usein suosittu 1800-luvun länsi-Suomessa. Joissakin tapauksessa nimi perustui talonnimeen. Tietoja Oksa-nimisistä henkilöistä on 1840-luvulta alkaen.
Sukunimen muutoksen hoitaa Digi- ja väestövirasto. Käytännön tietoa...
Lentolippuvarauksissa toimitaan yksittäisen lentoyhtiön toimintaperiaatteiden ja työkäytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi Finnairin puhelinpalvelusta Helsinki Puh. +358 (0)9 818 800 kerrottiin että Finnairin suorilla lennoilla Atlantin yli lentävien koneiden lentolippuvarauksia ei tarvitse vahvistaa "reconfirmation".
Jo voimassa olevien lentolippujen vahvistuskäytäntö "reconfirmation" koskee yleensä Atlantin yli kulkevia lentoja. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa kansainvälisiä yhtenäisiä varaussääntöjä, vaan lentolippuvarauksen käytännön järjestelyn vaihtelevat yhtiökohtaisesti.
Mikäli suunnittelet lentolippuvarausta, on syytä varmistaa kyseisestä lentoyhtiöstä minkälainen on varauskäytäntö kansainvälisissä lennoissa.
Apostolisen uskon lähetys julkaisi 1940-luvulla Suomessa muutamia kirjoja ja yhden numeron lehteä Apostolisen uskon lähetystyöstä, joiden avulla voi saada käsityksen liikkeen toiminnasta ja olemuksesta. Nämä ovat käytettävissä Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Vuonna 1906 Portlandissa, Oregonissa alkunsa saaneen liikkeen Suomeen kotiutumista käsittelevä John E. Kuivalan kirja mainitsee, että aivan ensimmäinen suomenkielinen Apostolisen Uskon Lehti ilmestyi jo vuonna 1910. Liikkeen nopea rantautuminen maahamme selittyy sillä, että liikkeen perustajan "Äiti Crawfordin" palvelukseen keittäjäksi ja kotiapulaiseksi oli osunut nuori suomalainen, Etelä-Pohjanmaalla syntynyt uskovainen nainen. Hänen vaikutuksestaan Apostolisen uskon...
Jos tarkoitat numeromuotoista vierailijatunnusta, niin se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin muut tunnistautumistavat. Jos haluat tulostaa enemmän kuin viisi tulostetta yhdellä kertaa, voit lisätä tulostussaldoa vierailijatunnuksellesi. Vierailijatunnus on kertakäyttöinen. Vierailijatunnuksen käyttö on mahdollisesta vain, jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia tai puhelinta.
Jos taas tarkoitat omalta laitteelta tulostamista tarkoitettua guest-tunnusta, löydät ohjeet sen käyttöön täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Kotimaisen kielten keskuksen Vanhan suomen sanakirjasta löytyy sanalle Lasku myös astiamerkitys. Linkki sanakirjaan
Artikkelin mukaan sana Lasku viittaa sanaan Flasku, joka tarkoittaa leiliä tai pottua eli pulloa. Linkki sanakirjaan.
Tarkoitatko hiljaista tietoa (=tacit knowledge Michael Polanyin mukaan)? Suomeksi aiheesta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta: Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto, 1997; Tieto ja tietoyhteiskunta (toim. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen), 2000; Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä, 2000. Myös esim. Ikujiro Nonaka (1995) on kirjoittanut hiljaisesta tiedosta yritysmaailmaa käsittelevässä kirjassaan The knowledge-creating company - how Japanese companies create the dynamics of innovation.
Hiljaisesta tiedosta on kirjoitettu myös artikkeleita. Haku Aleksi-nimisestä tietokannasta tuotti 19 viitettä, joista tässä lyhyet tiedot: Hakala, Juha: Hiljainen tieto voi olla menestyksen avain (Alakerta), Aamulehti 2001-01-26; Kokka...
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
