Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista...
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Kyseessä on tarina nimeltä Lähtö Sinikka Nopolan teoksesta Ei tehrä tästä ny numeroo (WSOY, 2003, s. 64).
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.91350
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32696
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
WIlliam Shakespearen näytelmästä Pericles, Prince on Tyre on vain yksi suomennos. Anna-Maija Viitanen suomensi näytelmän vuonna 2012. Kyseinen kohta Viitasen suomennoksessa (s. 58) kuuluu näin:
TOINEN APUMIES
(---) Ihmettelen vaan, miten kalat meressä elävät.
KALASTAJA
No, samalla tavalla kuin ihmiset maalla: isot syövät pienet. Paras vertaus rikkaille saitureille on valas: se leikkii ja kiepahtelee, ajaa pieniä sinttejä edellään ja lopulta hotkaisee kaikki kerralla kitaansa. Olen kuullut, että täällä maankamaralla elää sellaisia valaita, jotka eivät sulje suutaan ennen kuin ovat nielaisseet koko kylän: kirkon, tornin, kellot ja koko roskan.
Saul Bellowin Humboldtin lahjan suomensi Kai Kaila vuonna 1976. Ko. sitaatti teoksesta kuuluu...
Kysyimme asiaa pianonvirittäjältä ja hän tarkisti Piano Atlaksesta, että Hellas-pianoa nro. 10029 on valmistettu noin v. 1966-1967.
Online Piano Atlaksen löydät osoitteesta: https://onlinepianoatlas.com/
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/...
