On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Sunneva on muotoutunut ruotsalaisen almanakan nimestä Synnöve, joka on alun perin norjalainen muoto nimestä Sunniva. Se on johdettu muinaisiiriläisestä Sunngifasta, joka merkitsee 'auringonlahjaa', 'päivänantia'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Kyseessä oleva sangen elegantti megaohmimittari on valmistettu Englannissa patentoidusti 1940-50-luvulla. Meggeriksi kutsuttu eristysvastusampeerimittari mahdollisti helpon tavan määrittää johtimien, generaattoreiden ja moottorin käämien eristyksen kunnon. Megaohmimittari mittaa erittäin korkeita resistanssiarvoja lähettämällä korkeajännitesignaalin testattavaan kohteeseen.
Kuvahaulla samainen tuote löytyy ruotsalaisen Rautatiemuseon kokoelmista.
Emme voi antaa arviota tuotteen arvosta. Pikaisella haulla netin huutokaupoista näyttäisi siltä, ettei suurta rahallista arvoa ole, mutta toki keräilymielessä aikakautensa tyylikäs esimerkki. Materiaalitkin kauniit ja ehjinä säilyneet.
Lähde: Megohmmeter...
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Asiaa voi tutkia esim. teoksista Suur-Jämsän historia 1-3. Ajallisesti paras lähde lienee Lahti, Markku: Vanhan Korpilahden historia: Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhteisaika emäseurakunnan synnystä 1861 kuntien itsenäistymiseen 1923. Sen mukaan (s. 200)erityisesti Korpilahdella metsä oli vahvaa ja uittovesistöjä runsaasti, sahateollisuus vapautui 1861, työvoimaa oli runsaasti saatavilla ja tukkien hinnat olivat alhaalla... Kirjassa on tarkka kuvaus Vanhan Korpilahden sahateollisuudesta. Kirja on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ehkäpä muitakin syitä nuorten miesten liikkeisiin löytyy näistä lähteistä...
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Makupalat.fi-palvelusta löytyy puutarha-alan linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=…
sekä valikoima
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/puutarha
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Kyseessä lienee Margot Benary-Isbertin kirja Nooan arkki (Die arche Noah), jonka Ulla-Maija Jokinen on suomentanut vuonna1956 (WSOY).
Perhe ei ole juutalainen, vaan Itä-Saksan pakolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen isä on vielä Venäjällä ja muu perhe on paennut länteen äidin johdolla. Lapset ovat Matthias, Margret, Andrea ja Jochen, yksi lapsista on ammuttu sodan aikana saksalaisten tunkeuduttua perheen kotiin. Perhe saa pakolaisten majoituksen avulla ensin majapaikan kaupungissa, mutta sittemmin vanhimmat lapset, Matthias ja Margret, pääsevät töihin Ebereschenhofin.maatilalle. Lopulta koko perhe muuttaa Ebereschenhofiin, jossa he asuvat korjatussa ja kunnostetussa junanvaunussa.
Kirjaan on myös jatko, Kevät Nooan...
Mikäli käytät Windowsia, sieltä löytyy Leikkaa ja luonnostele -työkalu. Sillä pystyt rajaamaan haluamasi artikkelin ja tallentamaan sen kuvatiedostona haluamaasi paikkaan. https://apps.microsoft.com/detail/9mz95kl8mr0l?hl=fi-fi&gl=FI
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Tällaisia huonekalujen hintoja löytyi vuoden 1973 Avotakka-lehdistä: nahkainen sohvakalusto (sohva ja kaksi nojatuolia) 4670 mk, vuode (160 x 200 cm) 415 mk, Vuokon verhokangas 19,90 mk/m. Hinnat vaihtelivat tietysti huomattavasti ostoliikkeen ja mallin ja laadun mukaan, joten tässä vain muutama esimerkki. Jurvalaisen ruokasalinkaluston silloista hintaa voisi esim. kysyä suoraan Jurva huonekalu ky:stä:
http://www.jurvahuonekalu.fi/index.php?tyyppi=myynti
1970-luvun lehtiä, mm. Avotakka, löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Lehtiä ei lainata, mutta niitä saa lukea kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kalusteiden silloinen hinta ja nykyinen arvo voivat poiketa...
Katri Sarmavuoren kirjassa Opi ja ohjaa kirjoittamista esitellään yksi novellikaava, joka on Leila Ahlstedtin kehittämä. Ahlstedtin artikkeli aiheesta löytyy Kosmos-kirjallisuuslehdestä (2008, 3-4, s. 32). Sama kaava löytyy myös esimerkiksi alla olevasta linkistä:
http://puristamo.blogspot.fi/2010/11/kaavanovelli-ohje.html
Toinen kaava (Jukka Parkkisen kehittämä) löytyy Kirjoittajaohjaajan tukipaketista, joka on Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavan läänintaiteilijan Niina Hakalahden ja Hämeenlinnan kirjoittajakoulun opettajan Taija Tuomisen laatima. Se löytyy alla olevasta linkistä. Paketin lähteiden kautta saattaa löytyä lisääkin kaavoja.
http://www.taike.fi/documents/10162/24828/Kirjoittajaopas.pdf
Kirjaa, jossa olisi useita...
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-...
Vaikuttaa siltä, että vaikka Kylie Minoguen versiointi Locomotionista on ilmestynyt vuonna 1988, instrumentaaliversio julkaistiin vasta vuonna 2009 iTunes-palvelussa. iTunesin single sisältää useita eri versioita, joista kaksi - instrumental ja backing track - mainitaan aiemmin julkaisemattomiksi. Tämä versio singlestä on julkaistu vain iTunesin digitaalisena latauksena, joten kirjastojen ei ole mahdollista hankkia sitä kokoelmiinsa.
