Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen...
Bits & Pieces oli jamaikalaisen rytmiryhmän ja tuotantotiimin Sly and Robbien projekti. He julkaisivat vain yhden singlen "Don't Stop the Music" vuonna 1981. Se oli versio Yarbrough and Peoplesin hitistä samalta vuodelta:
https://www.discogs.com/artist/99786-Bits-amp-Pieces
Bits & Piecesin kokoonpanossa oli rumpali Sly Dunbarin ja basisti Robbie Shakespearen rinnalla myös Bob Marleyn yhtyeestä tunnettu kosketinsoittaja Tyrone Downie:
https://www.discogs.com/artist/298170
Vantaan Sanomissa on esimerkiksi tästä tietoa: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4703664
Sanna-Kaisa Kanerva
4.7.2022 7:25
Matelijoihin erikoistunut biologi Jarmo Saarikivi osaa antaa kolme syytä sille, miksi käärmeet yhtäkkiä pyrkivät asuntoihin sisälle. Yksi syy on lämpimät kelit.
”Käärmeet saattavat päätyä sisälle myös erilaisten tuoksujen perässä, etsiessään sopivaa ravintoa. Kolmas mahdollinen syy on uteliaisuus.
– Varsinkin nuoret yksilöt usein seikkailevat, Saarikivi kertoo.”
Yleisimmin kyseessä on siis vahinko, tai kissa on tuonut käärmeen sisälle. Joskus käärmeet päätyvät asuntoon tai mökkiin myös jyrsijöiden perässä.
Käärmeen voi siirtää itse ulos, kun on suojautunut: Tarvitsee vain...
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
The Japan Timesissa julkaistun arvostelun mukaan elokuva Vier Minuten (Neljä minuuttia) sai ainakin innoituksensa valokuvasta, joka esittää 80-vuotiasta, pianonopettajana naisvankilassa työskennellyttä naista, mutta elokuvan tapahtumat eivät ilmeisesti perustu todelliseen elämään.
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kaipaamasi Veli Toukomiehen kirja on ilmeisesti
Seksi ja alkoholi Raamatussa / toim. ja johdannon kirj. Veli Toukomise [Tiilää] : [V. Toukomies], 1981 (Salpausselän kirjap.) 112 s. ; 22 cm Nimiösivulla julkaisijana LA-tuote ISBN: 951-99352-8-2 (nid.) ISBN: 951-99353-6-3 (sid.)
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Rakkauden monet kasvot : homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta / toim. Kai Sievers ja Olli Stålström ; kirj. Martti Grönfors...[et al.] [Espoo] : Weilin + Göös, 1984 ISBN: 951-35-2679-8 (nid.)
Oranen, Hanna Lesboidentiteetti ja kristillisyys : tapaustutkimus
kristillisyyden merkityksestä neljän naisen lesboidentiteetin muotoutumiseen / Hanna Oranen Helsinki : Seksuaalinen tasavertaisuus Seta, 1995...
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Helmet-kirjastoissa kotiin lainattavia soittimia ei voi varata järjestelmän kautta. Suosittelen olemaan yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun joko puhelimitse tai sähköpostilla. Voit varmistaa saatavuuden ja sopia soittimen noudosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Y…
Mainitsemanne lyhenteet tarkoittavat kuten arvelittekin s.l.=sine loco 'ei painopaikkaa' ja s.a.=sine anno 'ei paino-vuotta (tai kustannusvuotta)'. Lyhenteitä löytyy esim. seuraavista kirjoista: ///Risto Rantala: Uusi lyhennesanakirja, 2003///,///Veli Valpola: Suuri sivistyssanakirja, 2000///, ///Arto Kivimäki: Summa summarum, 1998///.
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
