Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Kaarinan pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa on käytössä digitointihuoneet, joissa voi digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Kaarinan pääkirjastossa voi siirtää VHS-kasettien lisäksi digitaaliseen muotoon myös C-kasetit, LP-levyt, diakuvat ja negatiivit.
Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Lisäksi digitointihuoneessa on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet.
Lisätietoja http://www.kaarina.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/laitteet_tilat/fi…
Myös Turussa voi digitoida tallenteita http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=308980
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Mainitsemaasi elämäkertaa ei löydy suomeksi, mutta Queen-yhtyeestä löytyy suomeksi tietoja ainakin seuraavista teoksista, joita on saatavissa tai varattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Akkanen, Riku-Matti Queen : yhtyeen julkisuuskuvan muodostuminen angloamerikkalaisessa rocklehdistössä vuosina 1973-1992
Julktiedot Tampere : Pop-lehti, 2005 Kirjoittaja on tutkinut brittiläisen Queen-yhtyeen vaiheita rock-lehdistön kirjoittelun valossa. Liitteenä on melko perusteellinen diskografia.
Tekijä Porkka, Reijo (kuv.)
Teos Korkealta ja kovaa : rokkikuvia 70-luvulta / Reijo Porkka ; tekstit: Tommi Liuhala
Julktiedot Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Huomautus Reijo Porkan mustavalkoisten valokuvien varaan rakennettu...
Tätä ja vastaavia ongelmia näyttää käsitellyn runsaasti Internetin kysymys- ja keskustelupalstoilla. Tutkailemieni verkkokeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhtä virvoitusjuomamerkkiä ole sitovasti todistettavissa muita kuohuvammaksi.
Hiilihappopitoisten juomien kuohu tai vaahto syntyy hiilidioksidikaasusta, jota neste ei pysty enää pidättämään liukoisena paineen pienentyessä. Siksi se purkautuu nesteestä ylös ja ulos. Paine pullon sisällä on kovempi kuin sen ulkopuolella. Korkin avaaminen aiheuttaa äkillisen paineen laskun, ja liuennutta kaasua vapautuu kuplina.
Nesteeseen liukenevan kaasun määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta. Kylmään nesteeseen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään, ja paineen kasvu lisää liukenevan...
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja...
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Hei
Puolan kielen opetusta on ollut viime kesänä Helsingin seudun kesäyliopistossa, sekä viime keväänä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Lähiakoina alkavia kursseja en löytänyt, mutta mainituilta tahoilta kannattaa kysellä mahdollisesti alkavista kursseista.
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri...
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla....
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
