Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jan Karonin Pappila-sarja kertoo pikkukaupunkiin töihin saapuvasta pastorista ja yhteisön elämästä lämminhenkisesti ja humoristisesti. Sarjaan kuuluvat kirjat Ovet auki pappilaan, Postia pappilasta, Rakkaus asuu pappilassa, Pappilan väki saa aikaan, Pappila meren rannalla, Pappila kiinni elämässä, Iltapuhteita pappilassa, Pappilan uusi mahdollisuus, Kotiinpaluu sekä sarjaan liittyvä numeroimaton osa Rakkauden muistoja pappilasta.Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili on kotimainen klassikko, jossa vastavalmistunut opettaja saapuu ensimmäiseen työpaikkaansa pohjalaiskylään ja tuo mukanaan uusia tuulia.H. E. Batesin Oi ihana toukokuu on Englannin maaseudulle sijoittuva romaani, joka kertoo hurmaavan...
Varastokirjastosta löytyy teos Ässän tie : sodasta palanneiden ässäläisten kunniateko Ässä-rykmentin perustamisen 25-vuotispäivänä niille aseveljille, jotka eivät palanneet pitkältä tieltä toim. Toivo H. Luukko...et al. Helsinki : Ässä-rykmentti, 1964. Kirja on mahdollista saada kaukolainaksi esimerkiksi oman kirjastosi kautta. Varastokirjasto lainaa aineistoaan maksutta, oma kirjastosi saattaa periä pienen maksun kaukopalvelusta esimerkiksi ilmoitusmaksun.
Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta ei ainakaan löydä Munkille muuta käännettyä runoa kuin "Ei sovintoa", joka löytyy teoksesta Kutsut minua nimeltä (Kirjapaja, 1981). Runotietokantaan kootaan tietoja myös useiden lehtien käännöksistä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Koska kyseinen runo on tanskaksi tunnettu myös lauluna, tarkistin myös musiikkitietokannat Violan ja Fonon, mutta näistäkään ei löytynyt tietoja kuin alkukielisistä esityksistä.
Tämäntapaisten nimien kohdalla kannattaa haku kohdistaa nimenomaan tekijöihin, jolloin haku ohittaa esimerkiksi country-musiikkiin liittyvät kirjaukset levyjen tiedoissa. Eli käytännössä Kyyti-Finnassa (muiden kimppojen Finnat ja koko Suomen yhteinen finna.fi toimivat samoin): Tietokoneella/suurella näytöllä hakulaatikon oikeassa reunassa lukee tavallisesti "Kaikki osumat". Sitä klikkaamalla voi valita vaihtoehdoista esimerkiksi Tekijä, jolloin hakulaatikkoon kirjoitettua tekstiä haetaan nimenomaan tekijöistä. Kaikenkokoisilla näytöillä hakusanalaatikon alla on linkki tarkennettuun hakuun. Hakusanat (eli Big Country) voi kirjoittaa heti ensimmäiseen laatikkoon ja sitten valita viereisestä pudotusvalikosta Tekijä/rooli. ...
Hei!
Varauksia pidetään 6 arkipäivää. Viimeinen hakupäivä näkyy noutoilmoituksessasi. Tieto löytyy kohdasta kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen...
Jos sinulle ei ole tehty Helmet-kirjastokorttiin liittyvää pin-koodia, sinun täytyy hakea se jostakin Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, voit asioita missä tahansa Helmet-kirjastossa. Jos sen sijaan sinulle on tehty pin-koodi ja olet unohtanut sen, voit palauttaa sen osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin . Palautuksessa tarvitset kirjastokortin numeron ja sen sähköpostiosoitteen, jonka olet kirjastolle ilmoittanut.
Jos kirjastokorttisi on vanhentunut, eli et ole käyttänyt sitä yli kolmeen vuoteen, sinun täytyy hankkia uusi kirjastokortti ja samalla siihen liittyvä pin-koodi.
Tietoa Helmet-kortista.
Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lähetettyjen sähköpostien määrää Suomessa ei ole tilastoitu.
Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta käy ilmi, että sähköpostia käytti vuonna 2019 yhteensä 84 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_015_fi.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa muita tilastoja viestintäverkoista ja -palveluista: https://www.traficom.fi/fi/tilastot
Tekstiviestien, multimediaviestien ja pikaviestipalveluiden käytön määrästä löytyy tietoa FiCom ry:n tietopaketista: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/tekstiviestit-multimediaviestit-ja-pikaviestipalvelut
Statista-tietokannassa on arvioitu maailmanlaajuisesti päivittäin lähetettyjen sähköpostien...
Ríastrad on eräänlainen kiihko- tai raivotila, johon Irlannin kelttiläisen mytologian sankari Cuchulainn menee taistelussa. Sana tarkoittaa vääristymistä ja Cuchulainn muuttuukin tilassa hirviöksi, joka ei kykene erottamaan ystävää vihollisesta.
Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina tai tekstiviestinä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset.
Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu ilmoituksessa, noutoaikaa on yleensä yksi viikko. Voit noutaa varaukset yksitellen tai hakea ne yhtä aikaa, mikäli noutoaikaa on kaikissa noudettavissa varauksissa vielä jäljellä.
Jokaisesta varauksesta tulee erillinen viesti. Viestin yhteydessä on varauksen noutonumero, jonka perusteella varaus noudetaan omatoimisesti kirjaston varaushyllystä. Kun noudat varauksesi, muistathan vielä lainata sen....
Hei,
kyseessä on laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/1975). Sen taustalla on hallituksen esitys HE 245/1974, jonka käsittelytietosivu on tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+245/1974
Lakien valmisteluaineistoa eduskuntakäsittelyn osalta voi hakea Vaski-hakupalvelustamme: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx Sivulta löytyy linkki hakuohjeisiin. Eduskunta-asiakirjojen hakupalveluihin löytyy myös useampi verkkokoulutustallenne eduskunnan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/suomeneduskunta
Edellä mainittua lakia on muutettu muutamaan otteeseen. Hakemalla hakusanoilla romani* OR mustalai* AND asunto* pitäisi...
Oulun teatterin kotisivulla on lyhyesti https://oulunteatteri.fi/tietoa-meista/tata-on-oulun-teatteri/: 1931 Oulun Näyttämö perustetaan.1951 Nimi muuttuu Oulun Teatteriksi.1965 Syntyy kunnallinen Oulun kaupunginteatteri.1972 Valmistuu Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema teatteritalo.2012 Teatterista Oulun kaupungin omistava osakeyhtiö ja nimeksi Oulun teatteri.Varsinaista historiikkia ei näytä olevan vaan Finnasta tulee viitteitä Oulun kaupungin historia kirjaan Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa (1987), jossa on luku Teatteri Oulussa / Pertti Juvani. Kirjaa on myös Lumme-kirjastossa.Puvut, Pirjo Valinen Hirvikoski, Reija Teatterimuseo 2009Näytä muut versiot (1)Oulun kaupunginteatterissa Pirjo...
Jaakko Juteini sai 1800-luvun syytteen kirjastaan Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen. Kirjaa pidettiin vääräoppisena. Oikeudessa Juteini tuomittiin ja teoksen painos takavarikoitiin. Se määrättiin poltettavaksi. Hovioikeus kumosi tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. (Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen · DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa)Norjalaisen Agnar Myklen teos Laulu punaisesta rubiinista tuomittiin epäsiveellisenä poltettavaksi. 5000 kappaleen painos poltettiin vuonna 1959 Naantalin höyryvoimalaitoksessa. Tästä voi lukea lisää Uuden Suomen Puheenvuoro-blogista.Tämän isommista rovioista en (onneksi) löytänyt tietoa.
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi
Voit tiedustella asiasta saamelaiskäräjiltä:
vaalit@samediggi.fi
Tiedoksi lisäksi, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten:
https://www.samediggi.fi/2022/10/19/saamelaiskarajien-vaalilautakunta-on-vahvistanut-lomakkeet-vuoden-2023-vaaliluetteloon-hakeutumista-varten/
Vaaliluetteloon liittyvät saamelaiskäräjälain pykälät 23, 23 a ja 23 b:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#L4P23
Em. pykäliä on uudistettu mm. hallituksen esityksellä HE 234/2002, jonka tekstiin voit halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+234/2002
Lasten aarreaitta -sarjan teoksista ei löydy aivan suoraan haetulla tai samankaltaisella nimellä olevaa satua. Teoksissa on kuitenkin ainakin kaksi satua, joiden tarinassa asiat saavat eri merkityksiä tai niitä käsitellään tavanomaisesta poikkeavasti.
Lasten aarreaitta 1 -teoksessa (toim. Karilas & Nuorto, 1980 4. p.) on satu nimelta "Outo ja eriskummallinen maa", jossa kertoja mm. näkee sokean, kuuron, mykän sekä halvaantuneen miehen käyvän jänisjähtiin, viljapellolla seilaa purjevene ja kärpäset ovat lampaan kokoisia. Sadun lopussa paljastuu, että kaikki olikin unta.
Toinen mahdollinen satu löytyy teoksesta Lasten aarreaitta 4 (toim. Karilas & Nuorto, 2001 2. p.) nimellä "Mimmi, joka koetti ottaa...
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2...
