Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954).
Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa on kolme Ylva Eggehornin tekstin suomennosta, mutta mikään niistä ei ole Benny Anderssonin säveltämä. Wikiwandissa mainittua neljättä laulua ei kokoelmassa ole.
Etsitty Eggehornin ja Anderssonin virsi juhlistaa vuosituhannen vaihtumista. Se alkaa sanoilla Så kom du då till sist ja sen varsinainen nimi on Innan gryningen. Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta löytyy virrestä vain ruotsinkielisiä viitteitä.
Jos kuitenkin etsii Wikiwandissa mainitun neljännen laulun suomenkielisellä muodolla Kun tulit viimein, sellainen löytyy ruotsalaiseen julkaisijan kokoelmasta Helmiä : psalmer och sånger på finska (ISBN 978-91-526-3487-5). Tätä teosta on vain Kuopion taideyliopiston...
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä...
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää...
Ei olemassa mitään helppoa ja nopeaa keinoa markkinoida kirjaa kirjastoille, mutta laitan tähän ne vaihtoehdot, joita voit käyttää.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja hyvin moniin kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta. Kirjoita sinne sähköpostia ja kysy, miten sinun pitää toimia ja mihin lähettää näytekappale teoksesta. Käytäntö heillä on käsittääkseni se, että lähetät sinne näytekappaleen kirjasta. Jos he hyväksyvät kirjan listalleen, he laativat siitä lyhyen esittelyn ja tarjoavat sitä kerran listallaan kirjastoille ostettavaksi. Kirjastot voivat tilata kirjan BTJ:stä ja BTJ tekee tilauksen...
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
"Oikean siiderin" käsite vaihtelee maittain. Suomen laki määrittelee siiderin varsin väljästi. Asetuksessa alkoholijuomista ja väkiviinasta (1344/1994) siideri tarkoittaa "[...] hedelmäviiniä, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia."
Mehutiivisteestä valmistettujen siiderien sokeripitoisuus vaihtelee suuresti. Jos lisättyä sokeria ei ole käytetty, tuotteen sokeripitoisuus voi olla erittäin alhainen, jopa alle yhden prosentin. Makeassa siiderissä sokeria voi olla jopa 8 %.
Huomattavasti tiukemmin on määritelty sellaiset siiderityypit, jotka ovat saaneet Euroopan unionin...
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Oletan, että kysyjä tarkoittaa suomalaisia keittokirjoja. Finna-tietokannasta löytyy ainakin Elin Sjöströmin Kalliinajan keittokirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1917. Vapaasti verkossa luettava version on toinen painos vuodelta 1919.
Linkki keittokirjaaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155106
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Karlssonin Siunatuissa seteleissä (WSOY, 1979) kaapataan lentokone. Kaapattujen joukossa ei kuitenkaan ole pääministeri, vaan presidentti. Ismo Kajasto selvittää - presidentin sanoin - "erittäin vaarallisen tilanteen esimerkillisen hienolla tavalla".
Kyllä se ymmärtääkseni on tarkoitettu hämäläismurteeksi. Hella Wuolijoen suhteesta hämäläisyyteen löytyy tietoa Jukka Ammondtin vätiöskirjassa Niskavuoren talosta Juurakon torppaan. Ainoa kielitieteellinen tutkimus, jonka Niskavuoresta löysin, kertoo lauserakenteesta, mutta luultavimmin siinä sivutaan myös muita kiellisiä asioita, kuten murretta Subjektittomat lauseet Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjassa ja .... Toinen Ammondtin Hella Wuolijokea koskeva tutkimus löytyy myöskin verkosta luettavaksi Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua.
Kavin kirjaston aukiolo on tällä hetkellä rajoitettu, mutta hakutulos kirjaston kokoelmatietokannasta hakusanalla Niskavuori sisältää...
Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm....
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun voi uusia netin kautta. Tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Lainat uusitaan kirjastojen Helmet-tietokannan kautta, jonka internetosoite on http://www.helmet.fi/ Laitan tähän ohjeet, jotka löytyvät myös Helmetin sivuilta.
Lainojen uusiminen
Kirjaudu "Omat tietoni" -toimintoihin. Napsauta linkkiä "xx nidettä lainassa tällä hetkellä".
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla tai valitsemasi lainat.
Voit uusia tiettyä lainaa korkeintaan viisi kertaa.
Et voi uusia varattua aineistoa.
Jos sinulla on maksamattomia maksuja enemmän kuin 3 euroa, et voi uusia lainojasi.
