Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
Meidän vauva kirjan runo "Silmä silmä nenä suu, se on vauva kukas muu" on Sirpa Taskisen. Linkki Kirjastot.fi vastaukseen 2016Lorusta on muitakin versioita, jotka ovat enemmänkin suulliseen perinteeseen pohjaavia. esim. "Silmä, silmä, nenä suuposki, poski ja leukaluu,Käsi, käsi, massu ja napajalka, jalka ja varpahat!Silmä, silmä, nenä ja suu-sinuun äiti/isä rakastuu!(silitellään samallalorunmukaisia kohtia)" Linkki Leikkisti sivustolletai "Silmä, silmä, nenä, suu. Poski, poski, otsaluu. Silmä, silmä, nenä, suu. Vatsa, vatsa, napa, kuu!" Linkki koulutus elämään materiaaleihin
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Helsingin metodistiseurakunnan sivuilla kerrotaan näin:"Kummeja ei tarvitse valita, mutta on hyvä, jos lapsen elämässä on muitakin vastuullisia kristittyjä, jotka lupaavat tukea lapsen kasvua kohti julkista sitoutumista Kristukseen ja kasvamaan sydämen pyhyydessä.
Vähintään yhden vanhemman, kasvattajan tai kummin tulee olla kristillisen kirkon jäsen. Jokaisen kummin tulisi olla uskossaan kasvaneita kristittyjä, jotka ovat kykeneviä auttamaan lasta kasvamaan uskossa ja rakkaudessa." https://www.helsinginmetodistiseurakunta.fi/?p=5060
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kuvauksesi sopisi amerikkalaisen Gerald Greenin teokseen Parantajat. Se tosin ilmestyi suomeksi vuonna 1980, mutta alkuteos ilmestyi vuotta aikaisemmin.
Kirjasammossa (ks. linkki alla) on lyhyt aikalaisarvio teoksesta sekä kuva kirjan kannesta, joka täsmää kuvaukseesi. Teoksen suosioon lienee vaikuttanut Greenin edellinen teos Polttouhrit, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1978.
Mikäli Parantajat on etsimäsi kirja ja jos haluat lukea sen uudelleen, niin Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa sitä näyttää olevan pari kappaletta lainattavissa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8949#.WFD3RWC7pPM
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Väestö ei lisäänny holtittomasti ja rajattomasti, vain useimmissa maissa, myös köyhissä, uskonnosta ja kulttuurista riippumatta, on syntyvyys kääntynyt laskuun. Halvempi ruoka vain helpottaisi kärsimystä ja luonnon kuormitusta.
Tarkemmin: Hans Rosling: Faktojen maailma.
Valitettavasti en löytänyt aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on Suomen yleisten kirjastojen palvelu emmekä pysty vastaamaan kovin spesifeihin tieteellisiin kysymyksiin. Voisitte kääntyä esimerkiksi Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen puoleen ja kysyä lisätietoa, https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus. Kokosin Helmet-tietokannasta suhteellisen uusia kvanttifysiikkaa käsitteleviä kirjoja. Niiden avulla voi asiaan perehtyä vaikka vastaus kysymykseen ei löytyisikään. Tietoa kvanttimekaniikan tutkimuksesta Suomessa.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa...
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska JokunenPienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa.Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla.Helmetin lisäksi talvista...
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Jos omakustanteen haluaa myyntiin esim. kirjakauppaan, on todennäköistä, että myyjä edellyttää EAN-koodia. Niitä ylläpitää ja myöntää Suomessa GS1 Finland, jonka sivuilta löytyy sekä ohjeita että yhteystietoja: https://gs1.fi/fi/viivakoodi. GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka syntyi tammikuussa 2005 kun EAN (European Article Numbering Association) ja UCC (Uniform Commercial Code) yhdistyivät.
ISBN-tunnuksia puolestaan hallinnoi Suomen ISBN-keskus. Tunnus ei ole lakisääteinen, mutta suurin osa kustantajista käyttää sitä, koska se tukee julkaisun tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä. Tunnuksen hankkimisesta vastaa teoksen kustantaja, joka voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai yksityishenkilö. Tunnus on...
