Eeli Jaatinen. Hän on myös tehnyt kansikuvan. Eeli Jaatinen kuvitti myös Kuvan ja Sanan Lasten kuvalehti- julkaisua noihin aikoihin. Elma Aaltosen elämäntyöstä löytyy lisää tietoa kirjasta : Mattila, Annikki, Taivaan Isän puutarhuri : Elma Aaltonen 1913-1998. Helsinki : Suomen Lähetysseura, 2013 (Turenki : Jaarli)
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
On olemassa monia eri työehtosopimuksia tästä asiasta.
KVTES. Ks. mm. luku 3 Työaika
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Kirjastossa käytettävissä olevista painetuista lähteistä ei tunnu ylipäänsäkään löytyvän tietoa LiDARista (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutkasta.
Verkkolähteissä tietoa sekä itse tekniikasta että sen käyttötavoista on paljonkin, mutta kohtuullisella aineistojen selaamisella en onnistunut löytämään viitteitä siitä, että LiDARia käytettäisiin mainitsemallasi tavalla. Varman vastauksen löytäminen kysymykseesi edellyttäisi ilmeisesti varsin perusteellista tutkimista.
Tässä muutamia linkkejä aiheeseen:
LiDARin käyttötapoja on käsitelty laajastikin Wikipedia artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Lidar
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-works/
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-...
Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon.
Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.
Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia:
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html
Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti:
https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti
Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi:
https://muhi.uniarts.fi/...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on vielä käteismaksumahdollisuus. Helsingissä nämä kirjastot ovat Itäkeskus, Kallio, Oodi, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaja ja Töölö. Muissa Helsingin yleisissä kirjastoissa voi maksaa vain pankkikortilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi....
LTO viittaa lääkärintarkastusohjesääntöön, joka olisi 1939 ollut vuoden 1935 versio. I ei esiinny luokituksessa, eikä myöskään E II -luokkaa ole. Olisiko kyseessä epäselvästi merkitty B II, joka olisi merkinnyt tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättävää II luokan apumiestä? E-merkintä yksinään merkitsi "tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi. "Luokka 68:n merkitys on seuraava:68. Haava vatsalaukussa tai pohjukkaissuolessa, jos se on esiintynyt kroonillisena 3 viimeksikuluneen vuoden aikana ja on lääkärin toteama, -verenvuodot, röntgentutkimus (Ulcus ventriculi, duodeni).
