Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden...
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja...
Olet jo lukenut paljon aiheeseen liittyvää ja vaikuttaa siltä että sinulla on melko tarkka käsitys siitä minkälaista materiaalia haluat. Siksi on jollain määrin vaikea antaa lisää lukuvinkkejä, mutta tässä nyt jotain niin yleistä kuin erityistäkin.
Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja luettelointia on pidetty hankalana ja miltei mahdottomanakin asiana. Porin kirjaston sivuilta löytyy kirjastonhoitaja Erkki Salon Roma - tietokanta http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ , johon on huolellisesti kuvailtu erilaista kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi haettaessa sanalla VIERAANTUMINEN saadaan 88 viitettä, niitä selaillessa voi saada ideoita, vaikka hakusana tuottaa myös paljon epärelevanttia aineistoa.
Ja...
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Delicious on tosiaan myyty vuonna 2017 pienelle Pinboard-nimiselle kirjanmerkkipalvelulle (https://pinboard.in), joka mainostaa olevansa "kirjanmerkkipalvelu introverteille". Pinboard keskittyy sivun kuvauksen perusteella sosiaalisten ominaisuuksien sijaan kirjanmerkkien tehokkaaseen tallentamiseen ja hallintaan. Palvelun käyttö maksaa 11 dollaria vuodessa. Pinboardin turvallisuutta on vaikeaa yksiselitteisesti arvioida, mutta ainakin palvelu on jo varsin vakiintunut (perustettu vuonna 2009) ja verkkosivujen turvallisuutta arvioiva Web of Trust -sivusto pitää Pinboardia luotettavana: https://www.mywot.com/scorecard/pinboard.in.
Jos Pinboardin turvallisuus mietityttää, Harto Pönkän kirjoittamassa Open somekirjassa on suositeltu alla olevia...
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Kyllä on. Tosin on niin, että tunnetut srilankalaiset kirjailijat asuvat ulkomailla ja siellä he ovat myös tunnetut teoksensa julkaisseet. Tunnetuimpia ovat Colin De Silva, jolta on suomennettu Sinhalan tuulet ja Michael Ondaatje, jolta on suomennettu Anilin varjo, Englantilainen potilas ja Leijonan puvussa. Lisätietoja srilankalaisesta kirjallisuudesta saa esim. sivulta http://www.lankalibrary.com/books.html .
Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Jos tuottamuksellisesti (vahingossa, mutta huolimattomuuttaan) vahingoittaa kirjastosta lainatun aineiston käyttökelvottomaksi, sen joutuu korvaamaan kyseisen kirjaston määrittämällä tavalla, siis rahalla. Jotkut kirjastot hyväksyvät korvaukseksi myös hyväkuntoisen korvaavan niteen. Tämä ei kuitenkaan koske elokuvia, joista maksetaan ylimääräistä lainauskorvausta. Korvaushinta ei riipu siitä, voiko kirjasto hankkia uuden kappaleen vai ei. Korvaushinnan määrittelee omistava kirjasto. Asiakkaalta ei kuitenkaan voida periä hankintahintaa suurempaa korvausta.
Erillistä sakkoa ei peritä, jos laina ei ole myöhässä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
