"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
Suomen kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavissa tallennetta Ernst Lubitschin elokuvasta Kauppa kulman takana (The Shop Around the Corner, 1940).
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_643950
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi 28.06.2009. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kukkian valssin sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) löytyvät nuotista Sipponen, Eino: Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat. Vihko n:o 2. Tämän nuotin saa lainaksi ainakin Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit mennä lähimpään kirjastoosi ja tehdä kaukolainapyynnön.
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Lehdet löytyvät Pääkirjaston varastosta Pasilasta. Kysy henkilökunnalta, puh. 31085426.
Pääkirjaston varastossa säilytettävät lehdet löydät osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… - täällä kerrotaan myös mitkä vuosikerrat Koululaisesta varastosta löytyvät.
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Ivo Andric sai Nobel-palkinnon vuonna 1961. Häneltä on suomennettu teokset Drina-joen silta : Visegradin kronikka, 1960 (Na Drini cuprija), Konsulit: Travnikin kronikka, 1962(Travnicka hronika) ja Neiti, 1961 (Gospodjica).
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Valitettavasti suomeksi ei ole julkaistu kaunokirjallisia teoksia, jotka kertovat Ospedale della Pietàsta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/?lng=fi
http://www.pietavenezia.org/it/
https://www.kirjasampo.fi/fi
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
