Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
MSNBC-palvelusta löytyy uutisvideo haastattelusta, jossa presidentin avustaja Andy Card kertoo hetkestä, jolloin George W. Bush saa tiedon terrori-iskusta. Presidentti oli tuolloin vierailulla Emma E. Bookerin koulussa. Hän oli jo saanut tiedon ensimmäisestä koneesta, joka törmäsi World Trade Center -torniin, mutta esimmäisessa tiedonannossa ei vielä tiedetty hyökkäyksen vakavuutta. Kun presidentti oli osallistumassa keskusteluun oppilaiden kanssa, tuli tieto siitä, että toinenkin kone on iskeytynyt toiseen torniin ja että kyse on hyökkäyksestä. Tämän tiedon avustaja kuiskaa videolla presidentin korvaan, https://www.msnbc.com/msnbc-news/watch/bush-advisor-recalls-telling-bus…
Wikipedian Emma E. Booker -koulusta...
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Itäkeskuksen kirjastossa oli Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan vuonna 2001 112099 kirjaa, muuta aineistoa kuten levyjä ja videoita oli 27918 kappaletta. Kuten arvaat, määrät vaihtelevat. Kirjoja sekä hankitaan että poistetaan koko ajan.
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu.
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole.
Siitä ei ole myöskään mainintaa Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Täysin ei voi sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.
Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).
wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Neito ja ylioppilas on Maaritin esittämä, Sami Hurmerinnan säveltämä ja Heikki Salon sanoittama ”balladinomainen” kappale vuodelta 1998.Kappale on ilmeisen koskettava. Muun muassa Ilkka Alanko on vaikuttavasti versioinut Maaritin kappaleen ”Vain elämää” ohjelmassa (Kausi 2. 2013). Kappale kuultiin myös ”Elämäni Biisin” pyhäinpäivän erikoisjaksossa ”Oodi muistoille, kiitollisuudelle ja toivolle” (6.11.2021). Irinan esittämä ”Neito ja ylioppilas” oli Sirkku Peltolan Elämän Biisi, jonka taakse kätkeytyvässä tarinassa päädytään sekä synnytysosastolle että ensiapuun. Kappaleen sanoittaja Heikki Salo on Sirkku Peltolan puoliso. Niin joitakin yhtymäkohtia elävään elämään laulun tarinan taustalla saattanee olla.
Re (myös Ra) oli muinaisegyptiläinen auringon ja auringonjumalan nimitys. Reta palvottiin kaikkialla Egyptissä mutta eritoten Heliopolissa. Myöhemmin häneen samastettiin useita jumalia. Ren symbolina oli auringonkehrä ja kulttisymbolina obeliski. Joitain muitakin jumalia, sellaisia kuin Amon, tyhjyyden jumala, Osiris, kasvien kasvamisen ja Horus, taivaan jumala, palvottiin koko Egyptin alueella. Kullakin jumalalla oli kuitenkin useita ilmenemismuotoja, ja niistä jokainen vastasi erästä kyseisen jumalan lukuisista ominaisuuksista. Amon-Ressä esimerkiksi painottui erityisesti se puoli Amonia, joka tässä lähinnä muistutti Retä. (Tiedot perustuvat tietosanakirjoihin Facta 2001 ja Spectrum).
Internetosoite http://www.virtual-egypt.com/...
Ymmärsin kysymyksenne niin että haluatte lukea Etelä-Suomea mikrofilmiltä, ette mikrofilmata sitä.
Etelä-Suomen mikrofilmit ovat k.o. alueen maakuntakirjastossa Kouvolassa, eivät Turun kaupunginkirjastossa. Kaikki kirjastot eivät lainaa mikrofilmejään, mutta voitte käydä tekemässä kaukopalvelutilauksen lähimmässä kirjastossa ja pyytää Etelä-Suomen mikrofilmin luettavaksi Turun kaupungin pääkirjastossa. Mikrofilmiä voi täällä kopioida. Jos filmiä ei lainata voitte vaihtoehtoisesti tilata kaukopalveluna määrättyjä artikkeleita mikrofilmikopioina.
Kaukopalvelu ja kopiot ovat maksullisia.
Turun Yliopiston kirjastolla on kokoelmissaan lehti Etelä-Suomi 25.4.1953. Lehden saa vain lukusalikäyttöön eikä sitä voi kopioida.
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Kirjan voi tilata maksutta kaukolainaksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainan tilauslomakkeen ja kaukolainaohjeet löydät verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans.
Kirjan nimi on tarkalleen Runsas : kartano Ylöjärven Lempiäniemessä (2019, kustantaja Risto Käkelä).
