Kyseinen kappale on nimeltään Seitsemän sisaruksen samba ja sen esittää dokumentissa lauluyhtye Agit-Propin kisällit. Useimmissa yhteyksissä yhtyeestä käytetään nimeä Kisällit.
Laulun sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja (1977). Nuottijulkaisun tiedoissa tekijäsi mainitaan Kisällit.
Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja Helmetissä
https://www.imdb.com/title/tt0782690/
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
Vaski-verkkokirjaston käyttäjätiliin voi liittää useampia kirjastokortteja, minkä jälkeen oman käyttäjätilin kautta voi uusia vaikka koko perheen lainat. Halutessaan voi tiilinsä liitetyille kirjastokorteille myös antaa yksilöidyt nimet. Kortin liittämiseksi tulee tietää kyseisen kortin numero ja sen nelinumeroinen tunnusluku. Jos huollettavan kortille ei ole luotu tunnuslukua, ei kortin liittäminen onnistu. Liittämistä varten kortille tulee tällöin luoda tunnusluku, mikä puolestaan vaatii myös huoltajan suostumuksen. Tunnusluvun voi käydä luomassa kirjaston asiakaspalvelussa.
Kun kortin numero ja tunnusluku ovat tiedossa, tapahtuu kortin liittäminen kirjautumalla ensin...
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja...
Kyseessä voisi olla Elina Backman. Saana Havas -sarjassa on ilmestynyt teokset Kun kuningas kuolee (2020, sijoittuu Hartolaan), Kun jäljet katoavat (2021, sijoittuu Helsinkiin), Ennen kuin tulee pimeää (2022, sijoittuu Lappiin), Kuinka kuolema kohdataan (2024, sijoittuu Kotkan Kaunissaareen).Elina Backman Kirjasammossahttps://somero.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22backman+elina%22&type=AllFields
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Jos aikuinen varaa kirjan, siitä menee 50 sentin varausmaksu, joka maksetaan varauksen hakemisen yhteydessä. Lastenkirjoista ei kuitenkaan tarvitse maksaa varausmaksua, vaikka varaaja olisi aikuinen. Alle 18-vuotiaan varauksista ei mene maksua. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Kirjoja voi varata myös soittamalla kirjastoon. Jos kirjan hakee siitä kirjastosta, johon soittaa, varaaminen ei maksa mitään.
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija August Strindberg muutti Sveitsiin tammikuussa 1884. Sveitsissä, joka näyttäytyi hänelle demokraattisena ihannevaltiona, Strindberg koki intensiivisen luomiskauden ja kirjoitti siellä asuessaan kaksi novellikokoelmaa: Giftas vuonna 1884 ja Utopier i verkligheten vuonna 1885. Jälkimmäisessä julkaistut novellit nimeltä "Nybaggnad" ja "Återfall" käsittelevät venäläistä nihilismiä, joten toinen niistä voisi olla etsimäsi novelli.Lähteet:Wikipedia: GiftasWikipedia: Utopier i verklighetenwww.strindbergmuseet.se - Strindberg på resa
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-...
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Alla aiheeseen sopivaa kaunokirjallisuutta:
Aakko, Emilia: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2466827
Colfer, Eoin: Tohtori Anna-Liisa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248900
Karsikas, Ilja: Amos ja sukupuu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2286472
Sumanen, Nadja: Rambo https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2202813 (nuortenkirja, sopii myös hieman vanhemmille lapsille)
Tässä vielä muutama, valitettavasti hieman vanhempi teos, jotka on tehty mielenterveys-/lastensuojeluyhdistysten toimesta :
Holmberg, Tiina: Kun maasta sataa vettä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1619664 (Pesäpuu ry,...
Olisiko kyseessä kirjasarja Neljä Leijonaa? Nimimerkki P.O. Järvinen on kirjoittanut kahdeksan Tammen julkaisemaa kirjaa vuosina 1981-1984. Sarjan neljännen osan nimi on Neljä Leijonaa ja tsaarin koru. Kaikki sarjan osat ovat saatavilla Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=P.+O.+J%C3%A4rvinen+nelj%C3%A4+leijonaa&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKyyti%2F%22Lasten ja nuorten kirjasarjoja voi etsiä teoksesta Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat. Kirjaan voi tutustua kirjastossa.
