Albumista Aina vain humppaa on nuottijulkaisu, josta löytyy myös "Vanhalla sillalla". Nuottia on vain lukusali- ja selailukäyttöön Kansalliskirjastossa, Musiikkiarkistossa ja tiedekirjasto Pegasuksessa. Metropolian kirjastosta löytyy yksi lainattava kappale. Muita nuottiversioita ei kappaleesta näytä olevan.
Artikkeliviitetietokanta ARTOn avulla voi etsiä lehtiartikkeleja tietyistä aiheesta tai henkilöistä. Tässä hakutulos Kylli Koskesta. Lehtiä voit kysyä omasta kirjastostasi tai Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla selvitellään säähän liittyviä termejä. Sieltä löytyy mm. ilman kosteuden määrää ilmaisevia suureita tai sateen eri olomuotojen termejä, mutta varsinaisia meteorologisia määritelmiä kysymillesi adjektiiveille ei löytynyt:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
Tätä kysymystä kannattaa kysyä Ylen Radio Suomen Luontoillasta. Sieltä sitä on kysytty ennenkin, mutta en valitettavasti tähän hätään muista vastausta. Luontoillassa vastaavat alan asiantuntijat (http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/luontoillan_asiantuntijakaa…).
Luontoiltaa voi kuulla Radio Suomessa kerran kuussa, keskiviikkona klo 18.06-20.00. Vuonna 2012 Luontoillan aikataulu on seuraava: 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.7., 15.8., 19.9., 17.10., 14.11., 12.12. Kysymyksiä voi kysyä soittamalla suoraan lähetykseen puh: 0203-17600 tai nettilomakkeella, joka löytyy täältä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/osallistu_radio_suomen_luon….
Luontoillan nettisivut ovat tässä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/
Lähetin kysymyksesi Kirjastoverkon yhteisiin palveluihin Helsingin kaupunginkirjastoon. Sieltä vastattiin, että kyseisistä kirjoista on myynnissä Ellibsin kautta ainoastaan Tuntematon sotilas, josta otettiin hankintatoive vastaan. Saatavuus kokoelmaan riippuu kirjojen kustantajasta. Suuri osa uusista kirjoista julkaistaan myös sähköisenä, mutta kaikkia vanhempia kirjoja ei välttämättä ole mahdollista saada kokoelmaan.
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
1800-1900-lukujen vaihteen kerrostaloissa oli harvoin huoneistokohtaisia parvekkeita. Korkeintaan niitä saatettiin käyttää koriste-elementteinä. 1900-luvun alusta aina 1950-luvun alkupuolelle rakennustarvikkeista oli eri syistä johtuen lähes aina jonkinlaista puutetta. Näin ollen parvekkeen voi ajatella muodostuneen alkuaikoinaan joksikin ylimääräiseksi "luksustuotteeksi".
lähde: https://www.wikiwand.com/fi/Kerrostalot_Suomessa
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
"Step-in" voi olla mikä tahansa vaate, joka puetaan astumalla sen sisään. Sanaa on käytetty esimerkiksi sairaanhoitajien mekoista, vanhanaikaisista alushousuista ja avokkaan tyyppisistä kengistä (lähde: The Oxford English Dictionary).
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy nuorten jalkapalloilun lopettamismotiiveista seuraava teos: Mirja Kalliopuska, Pauli Miettinen & Hannele Nykänen: "Putoanko pelistä?".
Käsikirjaston artikkelitietokannasta (CD-KATI) löytyy useita viitteitä asiasanoilla "jalkapallo" ja "lopettaminen" sekä "urheilu" ja "lopettaminen", esim. Veijo Kilpeläinen ja Petteri Laine: "Nuorten jalkapalloilijoiden ja uimareiden poisjättäytyminen lajinsa parista" (pro-gradu, J:län yliopisto) ja Jari Moberg: "Urheiluharrastuksen aloittamisen ja lopettamisen syyt sekä urheiluharrastusmotiivien muutokset 10-15-vuotiailla" (pro-gradu, J:län yliopisto). Näitä pro graduja voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai Turun kaupunginkirjastosta kaukolainoina.
Lisäksi...
Anna Gavaldan romaanissa "Viiniä keittiössä" on tällainen kohta.
"...käydä eväsretkillä, viettää siestaa joen rannalla, syödä persikoita, katkarapuja, voisarvia, tahmeaa riisiä, uida tanssia...", liki kaksi sivua, kirjan loppupuolella.
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut".
Nimi Dina, Dinah (oikeus, naistuomari) tulee hepreasta. Dina oli Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin tytär. Euroopassa Dina on tavallisimmin käsitetty lyhentymäksi dine-, tina- ja tine-loppuisista nimistä (esim. Adina, Albertina, Bernhardine, Claudine, Konstantine ym.).
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Verkossa olevan kansainvälisen nimipäiväkalenterin mukaan Dinalla nimipäivä esimerkiksi Latviassa 24.2. ja Norjassa 30.12. https://www.namecalendar.net/?name=dina&lang=en#.YVb8cueU-Uk
Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja...
