Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications...
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin satukirja Tomtebobarnen (1910). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Eila Kivikk'ahon suomentamana nimellä Tonttulan lapset.
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Elsa_Beskow_-_Tomtebobarnen,_f%C3%A4…
https://www.europeana.eu/fi/item/2048005/Athena_Plus_ProvidedCHO_Nation…
Ilmeisesti muistat kirjan nimen aivan oikein. William Goldmanin romaani Taikuri vaikuttaisi nimittäin sopivan näihin tuntomerkkeihin. Teos julkaistiin Otavan kustantamana vuonna 1977. Helmet-kirjastoista löytyy vielä pari lainattavaa kappaletta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1333898e-f914-4320-8e4b-a…
Tuohon ei ole mitään yksiselitteisen selkeitä vastauksia. Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä mikä on suhde kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja kaivoksen tuottaman hyödyn välillä. Kaivoksilla on tietyt kiistattomat vaikutukset ympäristöön ja on varsin olennaista, onko ne osattu jo etukäteen huomioida riittävästi ja myös toteuttaa käytännössä oikein. Tätä monimutkaista ongelmakenttää on käsitelty esimerkiksi seuraavilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työ- ja elinkeinomisteriön sivuilla:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
Yleensä kaivoksia vastustetaan vähemmän, jos niiden ympäristöhaittojen selvitykset on tehty...
Opintoja, joihin sisältyy kirjastonhoitajan tai informaatikon tarvitsemat 60 opintopistettä ei valitettavasti löydy läheltä Savoa. Tässä tietoa Suomessa järjestettävistä opinnoista.
Kirjasto- ja tietopalveluiden Tradenomiksi voi valmistua Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta ja Turun Ammatikorkeakoulusta. Lisää tietoa ammattikorkeakoulujen nettisivuilta: https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tietopalveluala/ ja https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto-ja-tietopalvelu-monimuoto/
Yliopistossa Informaationtutkimuksesta voi opiskella itselleet tutkinnon Tampereella ja Oulussa. On myös mahdollista lukea tutkinto avoimen yliopiston kautta Sivuaineena alaa pitäisi pystyä lukea mainituiden...
Ilmeisesti ainakin elokuvassa Uudenlaista rakkautta (A New Kind of Love, 1963) esiintyy Lanvinin hajuvesi My Sin.
Ks. https://www.imdb.com/title/tt0057360/?ref_=fn_al_tt_1
Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja...
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josta ehdotettiin Tsingiz Aitmatovin teosta Eikä päivä pääty. Kollegan mukaan teoksesta löytyy myös hautausmaan paikalle rakennettu kosmodromi.
Kyseistä teosta näyttäisi olevan myös Kokemäen kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Satakirjastojen yhteistä aineistotietokannasta: http://www.satakirjastot.fi/
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische...
Singerin (1904-1991) Orjan "tapahtumaympäristönä on menneiden vuosisatojen Puola ja päähenkilönä juutalaissyntyinen Jaakob, jota korkeammat voimat heittelevät äärimmäisyydestä toiseen. -- Rakkaus Wandaan tuo mukanaan --sekä onnen että ylipääsemättömiä vaikeuksia." Näin sanotaan kirjan takakannessa ja tämänhän saat itsekin nopeasti selville. Mutta kirjasta itsestään, siitä miten kertomus on kerrottu ja minkälainen on Jaakob ja hänen Wandansa, ei takakansitekstin perusteella tai toisen selostamana saa oikein mitään selvää. Kirja avautuu vain lukemalla. Vain itse kirjan lukemalla ja lukemasi analysoimalla voit saada aikaiseksi kiinnostavan ja hyvän esitelmän.
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Maailmassa on vain harvoja maita, joissa ei makseta yhteisöveroa. "Fifteen countries do not have a general corporate income tax. Those countries are Anguilla, the Bahamas, Bahrain, Bermuda, the British Virgin Islands, the Cayman Islands, Guernsey, Isle of Man, Jersey, Saint Barthelemy, Turks and Caicos, the United Arab Emirates, Vanuatu, and Wallis and Futuna Islands."https://worldpopulationreview.com/country-rankings/corporate-tax-rates-by-country
Joten se on monissa maissa yksi verotuksen peruspilareista. Kovin korkeaa ei yritysverotus kuitenkaan ole. "The worldwide average statutory corporate income tax rate, measured across 180 jurisdictions, is 23.54 percent. When weighted by GDP, the average statutory rate is 25.44 percent" https://...
Tuon valssin nuottia ei löydy kirjastojen eikä musiikkiarkistojen kokelmista. Teidän kannattaa ottaa varmaankin yhteyttä Jarmo Jylhän Finedit-levy-yhtiöön nuotin saamiseksi tai nuotittaa valssi Youtubesta löytyvän esityksen pohjalta.
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Kappale löytyy nuottikirjasta Tulipunaruusut (FM04237-4), Fazer 1979.
Nuottikirja on Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa ja tällä hetkellä näyttäisi olevan jopa paikalla (musiikkiosaston tietopalvelun puhelinnumero on 017 182325, musiikkiosaston lainaus 017 182324)
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Hei,
Pikaisella etsimisellä kirjaa näyttäisi löytyvän ainakin antikvariaateista. Kirjastot myyvät myös poistokirjoja, mutta niitä ei voi varata itselleen ostettavaksi. Kirjaston kirjoja poistetaan esimerkiksi huonon kunnon tai kappalemäärän vähentämisen takia.
Mutta lainaksi kyllä saat kyseisen kirjan monestakin kirjastosta ja varaamalla saat sen haluamaasi kirjastoon.
