Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
20.12.1979 oli torstai.Tuon päivän Helsingin Sanomat kertoo, että sää oli Etelä-Suomessa laajoilla alueilla selkeää. Lämpötila oli -15 ja - 25 asteen välillä. Rannikolla pilvisyys kuitenkin lisääntyi ja paikoin oli heikkoa lumisadetta, lämpötila oli enimmäkseen -7 ja -13 asteen välillä.HS/Aikakone
Tässä on ilmeisesti kyse fyysikko Aleksandr Popovista. Hän oli venäläinen fyysikko.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Popov_(fyysikko)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/02/maailman-ensimmainen-kaytannon…
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Hei!
Albert Engströmin kirjoittamasta Zorn-teoksesta löytyy kappale, jossa kerrotaan Engströmin ja Zornin purjehduksesta Suomeen 1905. Tekstissä mainitaan lyhyesti rapujuhlista Albert Edelfeltin luona.
Teoksen tiedot:
Engström, Albert: Zorn
ISBN 951-9429-75-1
Kustantaja Alea-kirja 1992
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta.
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Joitakin Pariisinleivosten reseptejä löytyy. Lieneekö oikea leivonnainen, ei aivan vastaa kuvaustasi. Alla linkit ohjeisiin:
https://kotiliesi.fi/resepti/pariisinleivokset/
https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/pariisinleivokset.aspx
Ainakin Koivulan leipomo näyttää valmistavan ja myyvän sitä:
https://www.foodie.fi/entry/koivulan-pariisinleivos-140g-2kpl/6436700007027
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Nykyisin käytössä oleva pilviluokitus perustuu kansainväliseen Pilviatlakseen, jota käytetään ympäri maailman apuvälineenä pilvien havainnointiin sekä pilvitietojen laatimiseen. Teos syntyi aikoinaan (v. 1896) mm. sen havainnon pohjalta, että pilvet ovat suunnilleen samanlaisia kaikkialla maailmassa. Pilvissä ja niiden esiintyvyydessä eri puolilla maapalloa on kuitenkin myös eroja.Pilvien muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttavat esimerkiksi ilmavirtaukset, maaston muodot ja korkeuserot, valtameret ja muut vesistöt, ilman kosteus sekä lämpötila. Myös ilmakehään liittyvät seikat vaikuttavat pilvien esiintymiseen. Esim. päiväntasaajan seudulla, jossa alailmakehä on paksumpi, pilvet ovat korkeammalla kuin napa-alueilla, joissa alailmakehä...
Sirkama (tai sirkoma tai sirkuma) tuntuu vanhojen sanakirjojen perusteella tarkoittavan monenlaista halkeamaa, haavaa, sirua tms. Tässä yhteydessä sillä varmaankin tarkoitetaan pientä palaa.
Jari Tervo on kuvannut Rovaniemeä ja Korkalovaaraa esim. teoksessa Esikoinen.
Seppo Jokisen Koskinen ja... tapahtuvat kaikki Tampereella ja Hervannassa. Melkein minkä tahansa kirjan voi valita.
Jorma Ojaharjun Vaasa-trilogia Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien sijoittuvat Vaasan kaupunkiin.
Turkuun sijoittuvat Reijo Mäen Vares-dekkarit.
Helsinkiin sijoittuvaa kirjallisuutta on paljon, monelta aikakaudelta. Yksi mieleenpainuvimmista Helsinkiä ja elämän hetkiä Helsingissä kuvaavista lukukokemuksista on Mika Waltarin Surun ja ilon kaupunki.
Oulu on esimerkiksi Teuvo Pakkalan Lapsuuden muistoja -teoksessa keskeisesti läsnä.
Vuonna 2012 ilmestynyt Kultaisilla teillä -niminen hämäläisen kirjallisuuden antologia (toim....
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin...
Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Heikki Harma sävelsi Työväen Sivistysliiton 70-vuotisjuhlaan 1989 laulun Tervetuloa tulevaisuus. Laulun sanat voi lukea Tero Tuomiston kirjoittamasta Työväen Sivistysliiton historiikista Työväkeä, sivistystä, liikettä : Satavuotias Työväen Sivistysliitto sivulta sivulta 369.
Julkaisu on luettavissa myös netissä:
https://www.tsl.fi/media/materiaalipankki/tyovakeasivistystaliiketta_ii…
https://finna.fi/Record/vaski.4276677?sid=3004093739
Suomenkielisistä kirjoista hyvän yleiskuvan aiheeseen antaa Christopher Daniellin "Matkaopas historiaan: Englanti" (Unipress). Kirjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista kolmeakin eri painosta, joista tuorein on nimenltään yksinkertaisemmin "Englanti". Niteitä on saatavissa useista kirjastoista, jotka selviävät parhaiten helmet.fi -sivulta etsimällä esimerkiksi tekijän nimellä.
Hyviä englanninkielisiä yleisteoksia ovat nämä helmet-kirjastoista saatavat kirjat:
Tombs, Robert: The English And their History (Penguin)
An Illustratred History of Britain (Longman)
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
