Hei!
Etsimäsi kappale on Blonde Redheadin For the damage Coda. Se löytyy esimerkiksi tältä levyltä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369935
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun...
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Hei,
Väyläviraston sivuilla on tästä aika kattava selvitys Entistä ehompi Joensuun kehätie, jossa käydään tien kehitystä läpi. Tässä suora linkki tuohon julkaisuun.
https://vayla.fi/documents/25230764/0/Joensuun+keh%c3%a4tie+dokumentti+…
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
Kronologisessa järjestyksessä ensimmäinen C. S. Lewisin Narnian tarinoista on Taikurin sisarenpoika (The Magician’s Nephew, 1955).Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen Narnia-kirjoista on Velho ja leijona (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950).Lasten- ja nuorten sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, 2019)
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Friedrich von Schillerin Das Lied von der Glocke on suomennettu nimellä Laulu kellosta. Suomentajana Toivo Lyy.Suomennos sisältyy kokoelmaan Schiller, Friedrich von: Valitut teokset. Otava, 1950.Ks. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.123810?sid=4774558784
Englanninkielisellä Metoree-hakusivustolla on listattuna 19 eri mikroprosessorien valmistajaa vuonna 2024. Sivuston mukaan kolmen kärjessä listalla ovat 1.Yole Group, 2.TCS Ltd ja 3.Intel Corporation. Voit tarkastella listaa tästä linkistä Metoree.Lähde:Metoree.com. Semiconductor Manufacturing. Microprocessors. https://us.metoree.com/categories/4621/#manufacturers. Luettu 13.12.2024
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen...
Kysymyksessä mainitut kuolinsyyt ja syntymättä jäämiset eivät vaikuttaisi väestönkasvuun merkittävässä määrin, koska niihin kuuluisi kaikissa yhteiskunnissa varsin pieniä ihmisjoukkoja (Suomessa puhuttaisiin todennäköisesti sadoista, tuskin edes tuhansista ihmisistä). Väestönkasvu ei muutenkaan ole ilmiö, jonka kehitystä voitaisiin ennustaa tai arvioida tällaisten vähäisten erikoistapausten näkökulmasta. Kaikissa laajemmissa tutkimuksissa on havaittu, että väestönkasvu vähenee, kun (A) naisten kouluttautuminen ja muu itsenäisyys on järjestetty ja kun (B) aineellinen hyvinvointi nousee riittävästi (mitään tarkkaa rajaa ei ole). Lapsia syntyy eniten siellä, missä yleinen elintaro on heikko ja naisen asema alisteinen. Tällaisissa olosuhteissa...
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Itsenäisyysjulistusta on pohtinut mm. Ari Helo kirjassaan Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen. (Gaudeamus 2014).Markku Henriksson on koonnut Yhdysvaltain historian yksiin kansiin teoksessaan Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. (Tammi 2021). Aiheesta hän kertoo myös kirjassaan Amerikan Yhdysvaltojen historia. (2022)Jeffersonin elämäkerta löytyisi ruotsiksi ja englanniksi. Linkki Helmet hakuun.Suomeksi netissä Linkki Wikipedia.org
