Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958.
Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta:
https://piki.finna.fi/Record/piki.7259
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Fridtjof Nansen muistetaan erityisesti kahdesta retkestään. Ensimmäinen oli vuonna 1888 tehty onnistunut hiihtomatka halki Grönlannin. Vuonna 1893 Nansen lähti Fram-laivalla tavoittelemaan pohjoisnapaa. Tällä matkalla oli retkikunnan mukana myös Hjalmar Johansen. Laiva jumittui ennen pitkää jäihin ja Nansen lähti Johansenin kanssa koiravaljakoilla kohti pohjoisnapaa. He joutuivat kuitenkin palaamaan takaisin ja tavoite jäi saavuttamatta. Erinäisten seikkailujen jälkeen selviäminen ihmisten ilmoille onnistui.
Tästä Nansenin ja Johansenin pohjoisnapa-retkestä on oikeastaan suomeksi saatavilla vain Nansenin itsensä kirjoittama ja Teuvo Pakkalan suomentama kaksiosainen: Pohjan pimeillä perillä : norjalainen napaseuturetki 1893-1896...
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Teoksessa 'Suomen rahat arviohintoineen 2002 : keräilijän opas' (Suomen numismaattinen yhdistys 2002) hyväkuntoisen kolikon arvoksi määritellään noin kaksi euroa, joten todennäköisesti kolikoiden tunnearvo on rahallista arvoa suurempi. Suosittelen kuitenkin, että joku asiantuntija tai harrastaja tarkistaisi vielä kolikoiden kunnon ja arvon.
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fi
https://finna.fi/Record/lastu.407932
https://www.rtva.kavi.fi/
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
