Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941....
Leijonien sivuilta selviää, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanranking-listaa (IIHF World Ranking), jonka perusteella MM-kisojen lohkot on jaettu.
https://www.leijonat.fi/index.php/plus/itemlist/tag/World%20Ranking
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
Ainakin Helmet-kirjaston kokoelmassa näyttää olevan DVD-levy "Karaokekeskus.com : Koti vol. 2", joka sisältää tämän Jorma Kyrön sävellyksen oletettavasti karaokeversiona. Julkaisun pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1980560~S9*fin Sen voi tilata omaan kirjastoon kaukolainana.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tallennetta RITVA-tietokannasta enkä Yle Elävästä arkistosta. RITVAsta löytyy Lasten tunti vuodelta 1951, joka on kuunnteltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ja Ylen Elävässä arkistossa löytyy Lasten tunteja, mutta hakutuloksessa ei ole Kotkassa taltioitua ohjelmaa. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Yleltä.
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Kupittaan savella oli tuotannossaan myös eläinfiguureja. Niitä ovat muovailleet ainakin Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Anja Salonen-Rantanen. Ainakaan näistä kirjoista krokotiili- tai sisiliskohahmoa ei kuitenkaan löytynyt:
- Kupittaan Savi / Tuula Salakari ja Harri Kalha (2011)
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy (1996)
Se ei ollut myöskään laatutavara.com-sivuston Kupittaan saven figuureiden joukossa. Sivustolta voi etsiä myös muiden valmistajien figuureja.
https://www.laatutavara.com/tuote-osasto/koriste-esineet/figuurit/page/2/?filter_valmistaja=kupittaan-savi
Luettelo Kupittaan saven signeerauksista löytyy signaturer.se-sivustolta. Yksi MH -signeeraus joukossa on (Maria Hillasto), mutta aika eri tavoin muotoiltuna...
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece....
Leena Uotilan, Leo Lastumäen ja Heikki Kinnusen esittämä Pinocchio oli itsenäinen osa kasettisarjaa, jossa julkaistiin kuunnelmaksi sovitettuja satuja "jännittävin äänitehostein" höystettynä. Muita samassa sarjassa ilmestyneitä kasetteja olivat esimerkiksi Kolme pientä porsasta, Prinsessa Ruusunen ; Hannu ja Kerttu, Saapasjalkakissa ; Tuhkimo ja Tulukset.
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden...
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Hanne ja Hannele ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Saksassa paljon käytettyjä Hannan ja Johannan kutsumamuotoja.
Saksassa käytetään myös Hannia ja Hannan ja Eleanoren yhdistelmä Hannelorea. Hannele on siis Saksasta lähtöisin.
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
Tämän tyyppistä asiaa voi tutkia hakemalla verkosta fraasien sisällä ilmausta, siis "ei voi pitää kalustetussa huoneessa" tai "pitää kalustetussa huoneessa" eri muodoissa. Hakutulosten perusteella ei voida sanoa, että kyse olisi yleisestä idiomista. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja hakuteokset ovat myös avuksi, https://www.kotus.fi/sanakirjat. Niistä ei ilmausta löydy. Sanakirjoja Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/5987%2B114013%2B124651/hae?category=11401…;
Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Arvo Turtiaisen runoudesta on tehty useitakin opinnäytteitä. Tiedot niistä löytyvät hakupalvelu Finnan kautta. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…;
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Tampereen kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että kouluavustajan tehtäviin ei vaadita koulutusta eikä aiempaa kokemusta, kun taas koulunkäyntiavustajilla on oltava KKA-tutkinto tai muuta vastaavaa koulutusta tai muuten hankittua riittävää pätevyyttä sekä kokemusta KKA-tehtävistä.
Sivuilla annetaan myös ohjeita hakeutumiseen sekä kouluavustajaksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/kouluavustaja/index.html) että opettajan sijaiseksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/opettaja/index.html), joten niiden kautta pääset asiassa eteenpäin.
