Kaivattu kirja lienee Kari Levolan Unisieppari. Hämähäkkiuni tosin menee hieman toisin kuin kysymyksessä muistellaan: " -- minä roikuin hämähäkkinä katonrajassa seittieni varassa. -- Kirkas valo häikäisi, minä lähdin kiipeämään ylemmäs, ihan katonrajan hämärään. Silloin näin ylimmäisellä ikkunalaudalla ihan pieniä hämähäkkejä. Ne nukkuivat vieretysten. Mutta niillä oli minun kasvoni. Olivatko ne minun poikasiani?" Synnytyksessä kuolleesta kaksosveljestään Aleksi saa kuulla kerrottuaan äidilleen unesta, jossa "Isossa huoneessa (meillä?) on paljon lapsia, poikia, kaikki samannäköisiä. Minun?! Ihan niin kuin minä pienenä. -- "Unisieppari | Kirjasampo
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitykset ovat seuraavat:40c. Toisen silmän sokeus tai molempien silmien alentunut näkökyky (amblyopia) aikaisemman sairauden seurauksena. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,7-1,0, näkökenttä säännöllinen.80a2. Yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura).
Muuramen kirjastossa on Puuhaamo, jossa on mm. 3D-tulostin käytettävissä. 3D-tulostamisen hinta on 1€ /varaus. Puuhaamon käyttöön on varattava aika Muuramen kirjastolta. Yhteystiedot kirjastoon ja lisätietoa Puuhaamosta on saatavilla kirjaston sivuilla: https://www.muurame.fi/palvelut/puuhaamo/
Riihimäen musiikkiosastolta löytyy useitakin pianonuotteja My Heart Will Go On laulusta, mutta nokkahuiluversiota siitä ei valitettavasti löydy. Pianonuotit löytyvät musiikkiosastoltamme.
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Elokuva on todennäköisesti Nanook, pakkasen poika. Nanook, pakkasen poika (engl. Nanook of the North) on Robert J. Flahertyn ohjaama yhdysvaltalainen dokumenttielokuva vuodelta 1922. Elokuva kuvaa jo katoamassa ollutta eskimojen perinteistä elämäntapaa. Sitä pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä dokumenttielokuvana ja tyylisuunnan klassikkona.Nanook, pakkasen poika oli ensimmäinen dokumenttielokuva, joka luopui valloituselokuvan sankariperinteestä. Siinä tekijä ei ollut sankari vaan kamera käännettiin kohti kuvattavia. Elokuva esittelee eskimoperheen elämäntavan eri puolia, kuten hylkeenmetsästystä ja iglunrakennusta.
Elokuva on katsottavisa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkistossa. Video on...
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Tässä valikoima kaunokirjallisuutta, joka kertoo ensimmäisestä maailmansodasta tai sivuaa sitä:
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta
Hemingway, Ernest: Jäähyväiset aseille
March, William: Komppania K : romaani
Manning, Frederic: Harva hyvin kuolee
Findley, Timothy: Sota
Faulks, Sebastian: Mustarastas laulaa
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917-1918
Håkanson, Nils: Rautakallo
Hasek, Jaroslav: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa
Merenmaa, Martti: Aamu keisarin kaupungissa
Lehtonen, Joel: Sorron lapset ; Punainen mies
Hietamies, Laila: Satakielimetsä
Hirvisaari, Laila: Pihkovan kellot
Andric, Ivo: Neiti
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu
Go, Justin: Katoava aika
Brockmole...
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin...
Eesti rahvakalender -verkkosivulla (http://www.folklore.ee/erk/exhibits/show/jaagupipaev/item/48680) tarjotaan seuraavanlaisen selityksen sanonnan alkuperälle: "Vanad inimesed ütlesid, et jakobipäevast läheb must mees põesasse. [---] Must mees põesas on vari, mis õhtul põesa alla tuleb, kui juba päevad lühemaks ja ööd pikemaks lähevad." Työkaverini pikainen käännös selityksestä kuuluu: Vanhat ihmiset kertoivat, että jaakonpäivän jälkeen musta mies menee pusikkoon. -- Musta mies pusikossa on varjo, joka tulee illalla pusikon alle, kun päivät muuttuvat lyhyemmiksi ja yöt pitemmiksi.
Eli eestiläisessä sananparressa musta mies tarkoittaa varjoa. Suomesta vastaavaa sanontaa ei ilmeisesti tunneta.
Kuka pelkää mustaa miestä -leikin mustan...
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :...
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
