En löytänyt kivityön sanakirjoja. Kivialan sanakirjoista kannattaa kuitenkin vielä kysyä Geologisen Tutkimuskeskuksen Informaatiopalveluista: http://www.gsf.fi/
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja myös linkkejä, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Myös Geologia.fi verkkopalvelu voi olla hyödyksi, http://www.geologia.fi .
Euroopan unionin monikielinen termi- ja lyhennesanastosta kannattaa katsella, löytyisikö sopivia termejä sieltä, http://iate.europa.eu/.
Rakentaja.fi palvelusssa ehkä osattaisiin auttaa eteenpäin tuon kivirakentamisen suhteen, http://www.rakentaja.fi/ .
Osa alkuaineista on metalleja, ja osa niistä on (luonnollisesti) radioaktiivisia. "Maankamarassa on radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä."1 Toisin sanoen, nämä eivät ole muuttuneet radioaktiivisiksi, vaan nämä ovat aina olleet radioaktiivisia.
Radioaktiivista hajoamista taas tapahtuu niissä aineissa, joiden atomiydin on epävakaa. Osa atomiytimistä on luonnostaan epävakaita, joten hajoamista tapahtuu luonnollisena prosessina.
Lainaukset ja lähteet:
1 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124926/stuk-opastaa-luonnon_radioaktiivisia_aineita_sisaltavat_materiaalit.pdf?sequence=1
https://sciencenotes.org/what-are-the-radioactive-elements/
https://www.thoughtco....
Viddla-palvelun sivuilla kerrotaan, että "kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kalenterikuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän." Kyse on siis lainojen määrästä kuukaudessa.
https://www.viddla.fi/info/25
https://www.viddla.fi/
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
Kysytty Riku Rassi -strippi julkaistiin V8-lehden numerossa 3/2000. Tämä ja muita lehtivuosikertoja on Oulun kaupunginkirjaston varastossa.
Tässä on linkki lehden v. 2000 kolmosnumeroon, jonka kautta siitä voi tehdä varauksen Outi-verkkokirjastossa. Varatessa tulee kirjautua oman kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-...
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Wärtsilän tytäryhtiön Turun telakalla rakennettiin 1980-luvun lopulla turistisukellusveneitä, joilla pystyi uutisoinnin mukaan sukeltamaan 100 metrin syvyyteen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/02/sukellusvenematkailu
Ranuan Simojärven vesissä ei näkyvyys sukellusveneestä ollut toivotunlainen https://www.kaleva.fi/ranuan-sukellusvenekohua-seurasi-tyrmaava-pettymy…
Vuonna 1990 uutisoi Helsingin Sanomat turkulaisen W-Sub Oy:n telakalla valmistuneen turistisukellusveneen aloittavan liikennöinnin Punaisenmeren rannalla Hurghadassa. Maksimi sukellussyvyyden mainittiin olevan 75 metriä, tosin turistikäytössä pysyteltäisiin 10-30 metrin syvyydessä. HS 21.7.1990
Mobimar Oy on sittemmin valmistanut Turussa erilaisten työveneiden ohella...
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen...
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
Tunnusluvun uusinta vaatii käyntiä kirjastossa. Ota myös henkilötodistus mukaasi ja kerro asiasta henkilökunnalle niin saat valita uuden tunnusluvun, joka yhdistetään kirjastokorttiisi.
