Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
Runon nimi on Vieraisilla ja sen on kirjoittanut Immi Hellen. Runo löytyy Hellenin kokoelmista Lapsuuden lauluja. K 1991 ja Punaposki, kultasuu. K 2000. Lisäksi se sisältyy lastenrunokokoelmaan Pikku Pegasos. 10.p. O 1987 ja ainakin kahteen aapiseen (Haavio, Martti: Iloinen aapinen. WS 2004 ja Penttilä, Aarni: Aapiskukko. 1938).
Laulun nuotit löytyvät ainakin kolmesta kokoelmasta: Lasten oma laulukirja. Fazer 1963, Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille. 3.p. WS 1948 ja Raala, R.: Laululeivonen. O 1912-1919.
Pertti on lyhentymä Albertista, joka puolestaan on lyhentymä Adalbertista. Viimeksimainittu nimi tulee muinaissaksan sanoista adal, aatelinen ja bert, loistava, kuuluisa. Perttiä on käytetty muidenkin bert-loppuisten nimien lyhentymänä (esim. Engelbert, Herbert, Robert).
Sopivia kirjoja ja kirjailijoita voisit löytää vaikkapa tästä joukosta:
Cecelia Ahern: mm. Ps. Rakastan sinua, Lahja, Suoraan sydämestä
Rajaa Alsanea: Riadin tytöt
Candace Bushnell: Sinkkuelämää, Reittä pitkin, Kynsin hampain
Kirsti Ellilä: Miehen tuoksu, Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin
Helen Fielding: Bridget Jones - elämäni sinkkuna, Bridget Jones - elämä jatkuu
Emily Giffin: Rakkaus lainassa, Rakkauden pudotuspeli, Vauvanpitävä
Jane Green: mm. Avioliittoallergia, Hiekkalinnoja, Kirjaflirttiä
Niina Hakalahti: Uimataito
Laura Honkasalo: Tyttökerho
Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden kahvila
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa -sarja
Lisa Jewell: Hyvät bileet, Oikeenlaista kemiaa, Se ainoa oikea
Sophie Kinsella: Himoshoppaaja-sarja...
Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla:
"Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen."
Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (...
Kuninkaalliset nimityssäännöt ovat aika monimutkaisia. Britanniassa nimitykset menevät niin, että naisen mennessä naimisiin prinssin kanssa hänestä tulee kuningatar, jos prinssi nousee kuninkaaksi. Mutta kuningatar-arvonimiä on kahdenlaisia: kuningatarpuoliso sekä "varsinainen" kuningatar. Esimerkiksi Catherinesta tulee kuningatarpuoliso, sillä hän ei ole syntyperältään monarkki, vaan on mennyt naimisiin sellaisen kanssa ja tätä kautta tullut itsekin kuninkaalliseksi. "Varsinaisia" kuningattaria ovat naiset, jotka ovat kuninkaallisia jo syntyessään.
Tämä sääntö ei kuitenkaan päde toisinpäin. Mies ei kohoa kuninkaan asemaan, vaikka prinsessapuolisosta tulisi myöhemmin kuningatar. Tämä johtunee siitä, että kuningas-titteli tavallaan...
Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen Saarenkylän toimipisteessä voi käyttää joko omaa tai "talon" konetta ja tulostaa toki voi. Mutta muistitikku on paras ottaa työvälineeksi jotta asiat jusuvat joustavasti ja ongelmitta. Koneita voi varata etukäteen.
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
Tähän kysymykseen on vastattu muutama vuosi sitten Kysy.fi-tietopalvelussa:
http://www.kysy.fi/kysymys/jaatynyt-merivesi
"Jään sisällä suolaliuos vaeltaa pääasiassa alaspäin siten, että yläpäässä liuos jäätyy ja alapäässä sulattaa jäätä. Ennen pitkää liuos valuu veteen ja jään suolaisuus vähenee. Esimerkiksi pari kuukautta vanha Itämeren jää on suolapitoisuuden puolesta juomakelpoista (tosin pahanmakuista). Joskin Itämeren suolapitoisuus on melko alhainen alun perinkin. Vastaava prosessi valtamerillä vaatii pari vuotta."
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
Diapositiivifilmille saadaan aiheesta positiivinen kuva ilman negatiivivaihetta. Siitä käytetään myös nimeä värinkääntöfilmi, koska valon muodostama negatiivinen kuva käännetään positiiviseksi kehityksen aikana. Lopullinen kuva on valmiina filmillä, vedostusta paperille ei välttämättä tarvita. Puhutaan yleisesti myös kuultokuvasta, diakuvasta tai diasta, koska kuva on läpinäkyvällä kalvolla, jota voidaan katsella sellaisenaan valoa vasten tai projisoimalla diaprojektorilla valkokankaalle, jolloin diafilmin hieno värikirjo ja värikylläisyys tulee parhaiten esiin. Tällöin yksittäiset kuvat on luonnollisesti kehystettävä.
Diafilmin kemiallinen ja mekaaninen rakenne on varsin monimutkainen. Sen tunnistaa helposti nimessä olevasta chrome-...
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro...
Jussi on ruotsalaisperäisestä Jussesta saatu Johanneksen kutsumamuoto, jota on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Nimi on ilmeisesti vakiintunut meillä 1300-luvun lopulla. Jusse oli kehittynyt Ruotsissa Johanneksen muodosta Junis. Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm. Hannes, Hannu, Jani, Janne, Juha, Joni ja Jukka.
Santeri on lyhentymä nimestä Aleksanteri, joka merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa (kantasana 'alexo'). Nimi tunnetaan jo antiikin ajalta, jolloin sen maineikkain kantaja oli Makedonian kuningas ja...
Helsingissä on mahdollista käyttää ompelukonetta Etelä-Haagan, Töölön, Pasilan, Kontulan ja Laajasalon kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Espoossa on ompelukone asiakkaiden käytettävissä Tapiolan, Sellon, Ison Omenan, Entressen ja Soukan kirjastoissa. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä em. kirjastoihin ja varata aika koneen käyttöä varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Lainattavia ompelukoneita ei Helmet-kirjastoilla ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
Helmet-kirjastokortin voi saada, vaikkei asu pääkaupunkiseudulla. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan kuitenkin Suomessa oleva osoite.
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus (ks. linkki alla).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyystodistukset(105340)
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen täällä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Kaikkien näiden nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/haku
Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Anni-nimi on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950. Anni on (ollut) usein Anna-nimisten ja muiden An-alkuisten nimien puhuttelumuoto.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa...
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
