Kyllä löytyy. Tässä muutamia Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) uusimpia cd-levyiltä kuunneltavia:
- Pieni iso koodinmurtaja / käsikirjoitus Tapio Ranta-aho ; musiikki Joonas Almila
- Narnian viimeinen taistelu / C.S Lewis
- Velho ja leijona / C. S. Lewis
- Harry Potter ja Azkabanin vanki / J. K. Rowling
- Taru sormusten herrasta. 1, 2 ja 3 / J. R. R. Tolkien
- Artemis Fowl : tehtävä pohjoisessa / Eoin Colfer
Monet fantasiakirjat ovat aika paksuja, esim. Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta. Lyhimpiä ylläolevista ovat Pieni iso koodinmurtaja (1 cd-levy) ja Narnian viimeinen taistelu (2 cd-levyä).
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kuunneltavasta fantasiakirjallisuudesta valitsemalla hausta sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun...
Fyysinen käynti kirjastossa on luotettava tapa varmistaa, että kirjaston asiakasrekisteriin kirjattavat tiedot ovat oikeita. Kun uusi asiakas esittää henkilöllisyystodistuksensa paikan päällä, kirjaston henkilökunta vahvistaa hänen henkilöllisyytensä eli korttia ei voi hankkia toisen henkilötiedoilla.
Sähköpostitse henkilötietojen lähettäminen sisältää tietoturvariskin, eikä siksi ole suotavaa. Vaihtoehto olisi vahva tunnistautuminen verkon kautta esim. pankkitunnuksilla, mutta Helmet-kirjastoissa nykyisin käytettävä kirjastojärjestelmä ei toistaiseksi mahdollista sitä. Tulevaisuutta ajatellen tämä on kuitenkin erittäin hyvä kehittämiskohde.
Jos kirjaston tarjoamien verkkoaineistojen käyttö ei ole mahdollista, on...
Luultavasti olet joka tapauksessa edistynyt, jos olet pelannut paljon. On vaikea tietää, miten peli on ohjelmoitu, sitä pitäisi kysyä tekijöiltä.
Oletko tutustunut shakkikirjoihin? Niitä löytyy paljon kirjastosta ja niistä saa tietoa ja hyviä vinkkejä. Tässä sinulle hakutulos Keskikirjastojen shakkikirjoista, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Niistä painetuista nuoteista, jotka pääsen katsomaan, en löytänyt helppoa sovitusta pianolle koko orkesteriteoksesta (Finlandia, op26). En löytänyt sellaista myöskään kirjastojen tietokannoista (https://finna.fi). Verkosta löysin Iain Farringtonin sovituksen koko teoksesta eri instrumenteille, mukana myös piano. Eri instrumenttien sovitukset on tehty yhteensopiviksi. Teosta on hiukan lyhennetty. Vaikeusasteita on kolme: beginner/pre-grade 1, intermediate/grade 1-3 ja grade 4-5. Näistä ehkä keskitason tai sitä vaikeampi pianosovitus kuulostaa Finlandialta yksinkin soitettuna. Iain Farringtonin sovitukset (Jean Sibelius – Finlandia – instrumental arrangements):https://www.bbc.co.uk/teach/ten-pieces/articles/z4gwrj6Pianosovitus (...
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Kirjastoissa ei ole soitonopetusta. Vantaalla toimii useita musiikkikouluja, joista osassa on opetusta myös aikuisille. Alla linkki Vantaan kaupungin sivuilla, joilla esitellään musiikkikouluja ja -opistoja:
https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/taiteen_perusopetus/taiteen_perusoppil…
Helmet-kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Rockway-musiikkikoulu, jonka verkkokurssien avulla voi itsekseen harjoitella soittamista tai laulamista, mutta näihin kursseihin ei kuulu viulunsoiton kurssia. Täältä tietoa Rockwaysta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja…;
Kyllä, viisi ensimmäistä Uuno Turhapuro -elokuvaa olivat mustavalkoisia.
Lähde: https://mesta.net/tanaan-tvssa-legendaarisen-kohtauksen-sisaltava-uuno-elokuva-jatti-hyvastit-mustavalkokaudelle/.
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä...
Ilmoituksia Suonenjoen kulttuuririennoista kannattanee etsiä maakunnan ykköslehdestä Savon Sanomista. Lehden 40-luvun numeroita on toistaiseksi saatavissa ainoastaan mikrofilmeinä. PIKI-kirjastoihin niitä on mahdollista saada kaukolainana (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=3).
Varsinaisten kiertueteatterien kultakausi päättyi 20-luvun alussa. Tämän jälkeen teatteritarjonnasta huolehtivat pääasiassa julkisesti tuetut paikallisteatterit ja vakinaiset paikalliset näytelmäseurat. On mahdollista, että keväällä 1946 Suonenjoella on käynyt esiintymässä maakunnan "ykkösteatterin" näyttelijöistä koottu ryhmä. Toisaalta myös maaseudulla toimineiden aatteellisten järjestöjen näytelmäseurat tekivät esiintymiskiertueita...
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kyseessä on mahdollisesti Andersenin satu Iso Niilo ja Pikku Niilo. Sadussa Iso Niilo omistaa useamman hevosen kuin Pikku Niilo, mikä aiheuttaa kinaa Niilojen välille. Myös piru mainitaan sadussa.
Voit katsoa Kirjasammosta, mistä julkaisuista Iso Niilo ja Pikku Niilo -satu löytyy.
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä...
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
