Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja...
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta...
Hei,
Koska kuvan kirjojen vuosiluvuista tai nimekkeistä ei saa selvää, on sen perusteella harmi kyllä hyvin vaikea sanoa mikä julkaisu voisi olla kyseessä. Epäilisin kuitenkin, että kyseessä on jonkin juridisen julkaisun yksiin kansiin koottu vuosikerta, sillä ainakin Lakimies ja JFT -lehtien vuosikertoja on koottu aivan samannäköisten kansien väliin.
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö on jo saapunut kirjastoon. Sarja on ollut niin suosittu, että Nopolat tekevät siihen kyllä jatkoa.
Jos pidät hauskoista kirjoista, suosittelen esim. Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-aste -sarjaa, Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä ja Legenda kapteeni Korpin hampaista, Erlend Loen Kurt-sarjaa sekä Teemu Saarisen kertomuskokoelmia Konstaapeli Pamppu, Lihasmies ja Naurettava kirja.
Monet ikäisesi pitävät fantasiasta. Jos Harry Potterit ja C.S. Lewisin Narnia-sarja ovat jo tuttuja, voisit lukea Silvana DeMarin Viimeisen haltian tai M.I. McAllisterin Orrin-oravanpojasta kertovat kirjat.
Vähän jännittäviäkin kirjoja ovat Eoin Colferin Etsivätoimisto Puolikuu, Carl Hiaasenin Löyhkä sekä Michael Hoeyen...
Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating...
Hei! Itse musiikkivideon alkuperästä en saanut laajemmin tietoa mutta luultavimmin musiikkivideolla ajassa 0.09 (linkki alla) esiintyvä näyttelijä joka heittää vastanäyttelijää laukulla on Lauri Nurkse. Nurkse on ollut 2000-luvun alussa mukana useammissa pientuotannoissa ja ajan mukaan isommissakin. Saattaa olla mahdollista että otokset ovat otettu jostakin näistä tuotannoista jos niitä ei ole tehty nimenomaisesti musiikkivideota varten.
Smak,Nousen-musiikkivideo Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=uQQl0vR6_qw
Lauri Nurkse Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&limit=0&f…
Smak on julkaissut vuonna 2005 DVD:n nimeltä Gloria Mundi, jolta kyseinen...
Teppo Savolaisen akateeminen oppiarvo oli filosofian maisteri. Lähde: Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1950 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Teppo Savolainen toimi Turun kirjastonjohtajana teoksen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 / Sven Hirn mukaan .
Kyseessä lienee vuonna 1962 ilmestynyt kirja nimeltä Happiness is a warm puppy, joka on julkaistu suomeksi kahtena eri käännöksenä. Onni on lämpöinen koira ilmestyi Aila Nissisen suomentamana vuonna 1972, Onni on... lämmin koiranpentu Anita Salmivuoren ja Juhani Tolvasen käännöksenä 1984. Kummankin kustantaja oli Otava.
Kirjaa löytyy monien kirjastojen varastoista. Ostettavaa kappaletta voi etsiä esim. verkkoantikvariaateista, kuten vaikkapa https://www.antikvaari.fi/ tai https://www.antikka.net/.
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Helmet-sivustolla on tiedot tulostus- ja kopiomaksuista kaupungeittain. Tässä tiedot:
- Espoossa tulostaminen asiakaskoneilta on maksutonta 20 kpl/asiakas.
- Vantaalla tulostaminen asiakaskoneilta maksutonta 20 kpl/asiakas (ei tulostuspalvelua Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa).
- Helsingissä tulosteet 0,40 € / kpl, 3D-tulosteet 0,70 € / kpl.
- Kauniaisissa tulosteet 0,40 € / kpl.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kaupungit päättävät itsenäisesti näistä maksuista, eivätkä ne siksi ole yhtenevät.
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Tässä kuva suruesiliinasta: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM14769.
Suruesiliina oli (täys)surupuvun asuste. Se ommeltiin useimmiten kamritsista, hollanninpalttinasta tai nokkospalttinasta. Myös mustia tafti- ja armosiiniesiliinoja voitiin käyttää. Perinteisesti suruesiliina peitti hameen edestä.
Lähteenä käytin Riitta Pylkkäsen teosta Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982), erityisesti sivuja 367-374.
