Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Meillä ei valitettavasti ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Voimme antaa sinulle vain lähteitä, joista ehkä löydät osviittaa kysymykseesi. Esimerkiksi Potilaan Lääkärilehdessä mainitaan elinaikaennuste:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/22/41/309/sll372017-2002.pd
Lisää lähteitä aiheesta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/maksasairaudet
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan...
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;...
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Hämeen Sanomat -sanomalehteä ei näytä tulevan Keravan kirjastoon. Voit kuitenkin mennä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan vanhoja Hämeen Sanomat -lehden vuosikertoja mikrofilmimuodossa kaukolainana. Kun mikrofilmi saapuu, voit varata sitä varten sukututkijahuoneen kirjaston toisesta kerroksesta. Huoneessa on mikrofilmin lukulaite.
Mikrofilmin lukulaite: Keravan kirjasto
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tilat/digitointitila
Jos teidän on mahdollista matkustaa kauemmaksi, vanhoja Hämeen Sanomia voi lukea mikrofilmimuodossa myös Kansalliskirjastossa Helsingissä. Lehti täytyy varata lukusaliin kaksi päivää ennen lukuhetkeä.
Kansalliskirjasto: Työskentely kirjastossa ...
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
RFID-tarrat kirjoissa ovat virtalähteettömiä ja ei-lukutilanteissa passiivisia.
Helsingin kaupunginkirjaston RFID-lukijoiden ja automaattien elektromagneettiset arvot:
Kirjastojen pöydillä käytetään lähes yksinomaan 3M Mini RFID lukijalevyä (malli 210).
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 200 mW
- lukualue: 15,2 cm asti
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Automaateissa käytetään vähän tehokkaampaa mallia Tagsys L-SA4 SHD.
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 1 W
- lukualue n 20 cm (ei löytynyt tarkkaa tietoa)
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Helsingin kaupunginkirjasto on kysynyt neuvoa ja ohjeita Säteilyturvakeskukselta ja RFIDLab ry:n asiantuntijoilta.
Vastauksen antoi Helsingin kaupunginkirjaston Aineisto- ja metatietoyksikkö...
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Helmet-järjestelmästä löytyy 24 kappaletta.
Tässä viimeisen osan tiedot: Jansson, Lars, Muumipeikko. 24 / [suomennos: Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen] / Lars Jansson. Porvoo : WSOY, 1996.
Voit käyttää kirjaston asiakaspäätteitä omien asiakirjojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen muistitikulle kaikissa Espoon kirjastoissa. Oma muistitikkukin on sallittu väline.
Melkoisen monikin eri aikakausina. mm. Kiinan muurin, Colosseumin ja Partheonin rakentaminen on kestänyt jopa monia sukupolvia.
Onko kukaan pistänyt alulle rakenusprojektin joka on viimeistelty eri-sukupolven aikana?
Uudempia pitkäaikaisia rakennustyömaita ovat mm. Dubain keinotekoiset saaret ja Barcelonan Sakrada Familia -katedraali.
https://www.youtube.com/watch?v=XPd5AmTEkdk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagrada_Fam%C3%ADlia
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
