Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
CD-levy on valitettavasti katoava formaatti. Niitä tehdään varmaan vielä jonkin aikaa, mutta koska digitaalinen muoto on nykyisin huomattavasti suositumpi, käynee CD:lle samoin kuin C-kasetille aikoinaan. Äänikirjojen ilmestyminen CD-muodossa tulee jatkossa entisestään vähenemään, kun taas netissä tarjonta laajenee jatkuvasti.
Digitaaliset äänikirjat toimivat niin, että voit ladata äänikirjan netissä puhelimeesi tai muuhun laitteeseesi ja kuunnella sitä sovelluksen kautta. Joissain palveluissa voit kuunnella myös suoraan netistä lataamatta mitään, mutta silloin laitteen on oltava koko ajan netissä, jolloin sinun tapauksessasi autossa kuuntelu on hieman hankalaa. Lähes kaikilla äänikirjoja tarjoavilla ja myyvillä tahoilla on oma sovellus,...
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Bolívarin patsas sijaitsee yliopiston tiloissa osoitteessa Unioninkatu 38.
Lähde:
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen
Unioninkatu 38 tunnetaan nykyisin nimellä Topelia
https://kartta.helsinginseutu.fi/
Löysin runon Anne Granlundin ja Heidi Peltolan oppinnäytetyöstä Toiminnallinen pyhiinvaelluspolku Lahden kirkkopäivillä 2011 Theseus.fi
He mainitsevat runon lähteeksi Paletti kortin. https://www.paletti.fi/paletti-tanaan/
Tarkempaa tekijää ei mainita, mutta kenties Paletissa vielä muistetaan onko runo omaa tuotantoa vaiko laina jostain.
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
