Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet...
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
Seuraaviin julkaisuihin sisältyy metsäsanasto:
Metsäkirjani : metsänomistajan opas / Tuula Koskenniemi 2003, kahdeksan sivun sanasto
Metsäkirja : metsänomistajan käsikirja / / Simo Hannelius 1989, metsäsanasto s. 351-381
Lexicon forestale 1979 monikielinen, myös suomi-suomi
Tuoreempi teos metsänomistajalle:
Uuden metsänomistajan kirja / Satu Rantala (toim.) . Metsäkustannus 2018. 4. painos.
Metsäalan sanastoja www-sivuilla:
Finto, AFO Luonnonvara ja ympäristöontologia, http://finto.fi/afo/fi/
Metsänhoitoyhdistykset, http://www.mhy.fi/
Metsien terveyteen liittyvää sanastoa
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/info/term-s.htm
Alan terminologiaa käsitellään myös lainsäädännössä: Metsälaki -ja asetus löytyvät säädöstietopankki...
Syyhy on voimakkaasti kutiava ihottuma, jonka aiheuttaa pieni 0,5 mm pituinen iholla liikkuva syyhypunkki. Syyhy tarttuu toistuvassa tai läheisessä kontaktissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00507
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Terveyskirjaston määritelmän mukaan seksitaudeiksi eli sukupuolitaudeiksi kutsutaan joukkoa bakteerien, virusten ja alkueläinten aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat pääasiassa tai suureksi osaksi seksikontaktissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00497
Ylen syyhy-chatin keskusteluissa kysyttiin asiantuntijoilta mm. "Voidaanko ajatella, että syyhy on seksitauti?" Vastauksen mukaan: "Tietyssä mielessä voidaan, sillä seksitartunta on merkittävä tartuntareitti...
Jan-nimi on monissa maissa ja eri kielialueilla käytössä niin miehen kuin naisenkin nimenä. Eleanor Turnerin kirjassa Baby names 2010 kerrotaan Jan-nimen miehen nimenä olevan slaavilaistaustainen ja naisen nimenä juutalainen.
Babynameguide.com-sivusto listaa amerikkalaisia etunimiä ja kertoo Jan-nimen miehen nimenä olevan pohjoismainen ja naisen nimenä englantilaistaustainen:
http://www.babynameguide.com/categoryamerican.asp?strGender=&strAlpha=J…
http://www.americannamedaycalendar.com/-sivusto kertoo miespuolisen Janin viettävän nimipäiväänsä 24.6. Naisen nimelle Jan ei löydy nimipäivää.
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
Kyllä Parnassossa julkaistu Juhana Rossin käännös vaikuttaa olevan ainoa Cranen runosta tehty suomennos.
Parnasson vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Visa ei ole lyhenne mistään sanoista tässä tapauksessa vaan nimi maksuverkostolle ja sen omistavalle yhtiölle. Lähde: What Is A Visa Card? | Bankrate Visa Inc. - WikipediaVisa, Inc - About the Visa Corporation | Visa
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
