Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
Itävaltalaisena tunnetun wieninleikkeen (Wiener Schnitzel) historia juontaa juurensa ilmeisesti jo vanhaan Bysanttiin. Arabit toivat sen sotaretkiltään Espanjan Andalusiaan. Sieltä se kulkeutui Italiaan ja myös Itävaltaan. Muualla leike tarjotaan sitruunalohkolla ja persiljanoksalla koristeltuna, mutta Pohjoismaissa se on saanut lisukkeikseen sitruunan lisäksi anjovista ja kapriksia (Lähde: Viitasaari, À la carte : ravintolaruokien historiaa, 2006). Syitä juuri näiden lisukkeiden lisäämiseen ei valitettavasti löytynyt.
F-merkki liittyy tienpitoon ja erityisesti "suolaukseen".
Tässä Asikkalan kunnan maanrakennusmestarilta saatu vastaus, joka oli Facebookin Vääksy-ryhmässä syksyllä 2018: F niinkuin Formiaatti, = Eco-Melter L, formiaatti-pohjainen, nestemäinen liukkauden torjunta-aine, joka on biohajoavaa, jonka ei pitäisi tuhota pohjavesiä.
ELY on merkannut noin 4 metriä tienreunasta puuvarsiin vihreäpohjaiset taulut (~ 30 x 40 cm) joissa F tarkoittaa, että liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla ja vastaavasti toisella puolella ”Formiaattialue” loppuu. Merkit muistuttavat kuljettajia liukkaudentorjuntamateriaali muutoksista. Alueella 16 eri kohdetta, joissa liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla.
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestäKolmastoista luku kohdassa, jossa veljekset tiellä kulkiessaan törmäävät Rajamäen rykmenttiin ja juttelevat Mikon kanssa.JUHANI. Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko! Kuinka jaksat ja mitä uusia maailmalta?MIKKO. Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa, koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu, ja tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se.Lähteen jäljittämisessä auttoi Project Gutenberg, https://www.gutenberg.orgGutenberg-sivustolta saa vapaasti lukea digitoituja kirjoja, joiden tekijänoikeus on jo rauennut. Selaimella luettaessa (read online web) voi tarkistaa koko tekstin nopeasti selaimen sanahakutoiminnolla. Tässä tapauksessa käytin hakusanaa "laatuun", joita löytyi 9...
Hei,
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt sellaista kokoelmaa, jossa olisi sekä kappale Timotei että Sinua, sinua rakastan. Mutta Jyväskylän kaupunginkirjastossa sellainen on. Olisiko tämä se, mitä etsit:
AINEISTOLAJI Äänilevy ID 75127
NIMEKE SINUA sinua rakastan [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Love Records, [197-?]
ULKOASU 1 äänilevy
ISBN/HINTA 26,90 FIM
TUOTETUNNUS Love Records LXLP506
LISÄKIRJAUKSET Lauluja rakkaudesta; Lauluja sinulle
HUOMAUTUKSET A-puoli (1-7): Lauluja rakkaudesta ; B-puoli (8-13): Lauluja sinulle
Alkuperäisjulkaisu 1969
ASIASANAT musiikki : aiheet : rakkaus
laulelmat : Suomi : 1960-luku
YK-LUOKAT 78.8942, 78.8932
OSAKOHTEET
Sinua, sinua rakastan / Kaj Chydenius (esitt.); Aulikki...
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Ainakaan seuraavista lähteistä ei löytynyt tietoa, että Anni Polvalta olisi jäänyt joku teos kesken:
-Suomen kirjailijat 1945-1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1985.
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta ; toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu. 1999.
Myöskään useilta nettisivuilta ja lehtileikkeistä ei löytynyt tietoa, että Polvalta olisi jäänyt kirjan kirjoittaminen kesken.
Polvalta on 48 vuoden aikana julkaistu 104 teosta. Näin ollen yhden vuoden aikana olisi julkaistu keskimäärin noin kaksi teosta. Julkaisuajoista näkee, että alkuvuosina tahti oli yksi kirja vuodessa, mutta kirjoittamistahti kiihtyi sen...
Etsitty unkarilaiselämästä kirjoittava suomalainen lienee Maija Asunta-Johnston. Unkari-aiheisia kirjoja häneltä on julkaistu neljä: Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2003), Punainen jääkaappi : kuuntelijan keittiössä (2006).
Ulkomailla asuvien tai innokkaasti matkailevien suomalaisnaisten kirjaamista kokemuksista nauttivaa lukijaa saattaisivat kiinnostaa esimerkiksi seuraavat teokset. Ruokaohjeita ei, tosin, kaikista löydy - toisista sitten sitäkin enemmän:
Marika Burton, Ihana Irlantini : tarinoita ystävistä, rakkaudesta ja elämän ihmeellisyydestä uudessa kotimaassa
Ella Kanninen, Ellan Toscana : kyläelämää Italiassa
Ella Kanninen, Ella : kotona Italiassa
Pirkko Koskenkylä...
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teosta Juhannustanssit ei ole käännetty englanniksi.
Linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Vanhat Helsingin Sanomien numerot löytyvät mikrofilmattuina Pasilan kirjastosta. Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite, jolla voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä voi myös ottaa paperikopioita. Kopioiden hinta on 0,50 € / kopio, ja niiden koko on A3.
Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa mikrofilmeiltä myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Niissäkin on mahdollisuus mikrofilmin kopiointiin ja digitaaliseen tallentamiseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Roomalaisen poliitikon ja kansankiihottajan Publius Clodiuksen sisar Clodia (ajan muodin mukainen kirjoitusasu klassillisen Claudian sijasta) 95-44? eKr. on yksi aikakautensa kevytmielisiä ja pahamaineisiakin naishahmoja. Clodian aviomies oli konsuli Quintus Metellus Celer, rakastajia mainitaan olleen lukuisia. Nyt käytettävissä olevat tiedolähteet mainitsevat kaksi ; kuuluisan runoilija Catulluksen, joka ikuisti Clodian lemmenrunoihinsa nimellä Lesbia, ja Marcus Caelius Rufuksen.
Lisää tietoa Clodiasta saat Paavo Castrenin teoksista Uusi antiikin historia s. 354 sekä Antiikin käsikirja. Myös klassikko J.P.V.D. Balsdon, Nainen antiikin Roomassa kertoo tiedot Clodiasta (ss.47-49). Mm. siinä mainitaan Clodian kodin sijainneen Palatinus-...
Diapositiivifilmille saadaan aiheesta positiivinen kuva ilman negatiivivaihetta. Siitä käytetään myös nimeä värinkääntöfilmi, koska valon muodostama negatiivinen kuva käännetään positiiviseksi kehityksen aikana. Lopullinen kuva on valmiina filmillä, vedostusta paperille ei välttämättä tarvita. Puhutaan yleisesti myös kuultokuvasta, diakuvasta tai diasta, koska kuva on läpinäkyvällä kalvolla, jota voidaan katsella sellaisenaan valoa vasten tai projisoimalla diaprojektorilla valkokankaalle, jolloin diafilmin hieno värikirjo ja värikylläisyys tulee parhaiten esiin. Tällöin yksittäiset kuvat on luonnollisesti kehystettävä.
Diafilmin kemiallinen ja mekaaninen rakenne on varsin monimutkainen. Sen tunnistaa helposti nimessä olevasta chrome-...
Katinka on unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee, ”alati puhdas” (katharos ”puhdas, siveä). Katariinan päivää on meillä vietetty jo varhaiskeskiajalta lähtien Aleksandriassa marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi. Muistopäivän vietto ja palvonta levisi Eurooppaan ristiretkien aikaan. Nykyään sitä vietetään 25.11. Almanakassa meillä on ollut kaksi Katariinan päivää 1708-1907. Toinen niistä, 2.8 , oli ruotsalaisen Pyhän Katarina Ulfsdotterin, Pyhän Birgitan tyttären ja Vadstenan luostarin varsinaisen perustajan muistopäivä.
Sabina on latinalaisperäinen nimi, merkitys: Keski-Italiassa asuneeseen sabiinilaiseen heimoon kuuluva nainen, ”sabinialainen nainen”. Mikael Agricolan...
Nykysuomen sanakirjan mukaan misääri tarkoittaa eräissä korttipeleissä (esim. skruuvissa) erää, jossa vältetään tikkien ottamista. Sanan alkuperä on ranskan sana "misère" eli suomeksi ahdinko, puute, huono onni.
Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi.
Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
