Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston...
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
Paavi Johannasta on suomen kielellä kirjoittanut Tuomas Heikkilä artikkelissa Paavi Johanna: mistä hän tuli? : mihin hän joutui? . Tiede, (5), 42-46 (2004), .Jaakko Tahkolahti käsittelee naispaavin tarinaa kirja-arvostelussa Paavittaren myytti Alain Boureaun kirjasta "The Myth of Pope Joan" (2001) "Ennen & nyt", numerossa 3/2003, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108224/63245.
Boureaun kirja on käännetty englanniksi, mutta suomeksi sitä ei ole saatavilla. Myös Jacques Le Goff: Heroes and marvels of the Middle Ages. Reaktion Books Ltd 2020 löytyy englannin kielellä ja sisältää kappaleen naispaavista.
Naispaavin kertomuksen varhaisimmat kirjalliset lähteet ovat 1200-luvulta. Ellei mitään yllättäviä, uusia lähteitä löydetä,...
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Desmond Marwoodin ja Paricia Ludlowin teoksessa Lasten runojen aarteet (2000, Desmond The children's treasury of verse, toim. ja suom. Leena Mäkijärvi) on Leena Mäkijärven käänös runosta. Runon otsikko on suomeksi Kukka muurin kolossa ja se on teoksen sivulla 21.
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra...
Olisiko kyseessä tämä kirja?
TEKIJÄ Helakisa, Kaarina, kirjoittaja
TEOS Ainakin miljoona sinistä kissaa : saturomaani / Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
PAINOS 2. painos 1984
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1978
ULKOASU 188, [1] sivua : kuvitettu ; 25 cm
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Useimmissa, ellei kaikissa Espoon kirjastoissa on poistokirjoja myynnissä. Täällä Keski-Espoossakin on kärryllinen myyntikirjoja, mutta mainitsemasi teos ei ole niiden joukossa.
Valitettavasti myyntikirjoista ei tehdä listoja, eikä niitä voi varata.
Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries."
Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-...
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Vaikuttaa siltä, että kyseinen kappale on julkaistu vain singlenä. Tämä tieto on peräisin Yleisradion Fono-tietokannasta. Singlelevyjä ei ole valitettavasti kirjastoihin hankittu.
