Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Yli 40 vuotta vanhempi aineisto on siirretty Kansallisarkistoon, jonka toimipiste löytyy seuraavista paikoista: Helsinki, Inari, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Turku ja Vaasa. Kukin maakunta-arkisto säilyttää oman alueensa asiakirjoja. Mikäli kyseessä on luovutettujen alueiden asiakirjat, niitä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella henkilötietoja sisältävät, 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä vain Kansallisarkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja tutkitaan paikan päällä asiakirjat säilyttävän toimipaikan tutkijasalissa. Jos et itse voi mennä paikan päälle tutkimaan, voit tilata asiakirjat...
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
Hyvä kysymys!Suomi-ranska-suomi-sanakirjan (WSOY, 2007, 8. päivitetty p.) mukaan bis tarkoittaa kadunnumeroissa samaa kuin suomen b, eli osoitteessa samalla katunumerolla on kaksi rakennusta, joten tällä tavalla ne erotetaan toisistaan.
Kyseinen selitys on ainakin Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja. Lapsille ja nuorille sopivia puuaiheisia (osin fiktiivisiä) kirjoja ovat mielestäni Ensimmäinen puukirjani (Klinting); Sohvin puukirja (Casta); Lasten puukirja: happamia sanoi kettu ja 20 muuta puutarinaa lapsille (Falk); Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (Hjelt); Uppo-Nallen puukirja (Taina); Enni ja metsän puut (Myllyneva). Kirjojen saatavuutta Joensuun seutukirjastosta voi tarkistaa internetistä http://jokunen.jns.fi/ tai asioimalla lähikirjastossa.
Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Kaari Utriosta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Miten kirjani ovat syntyneet; 4, 2000
Taiteen huipulta: taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997, 1998
Kotimaisia nykykertojia, 1997
Kotimaisia naistenviihteen taitajia, 1999
Lisäksi Aleksi-tietokannasta löytyy aika paljon lehtiartikkeleita, pääset katsomaan Aleksia kirjastossa.
Kaari Utriosta löytyy sivuja myös hakemalla esim. Googlesta, esim kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on lyhyt esittely Kaari Utriosta http://www.tammi.net
Kaari Utrion kotisivu on: http://www.amanita.fi/
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Riippumatoista löytyy jonkin verran kirjallisuutta, mutta riippumaton historiasta ei kovin paljon. Löysin Finna.fi:sta artikkelin, joka kertoo riippumaton historiasta,
Touri, Lauri - Hautala, Kari, Kolumbuksen tuliainen : riippumatto. Julkaisussa: Vene 34(2000) : 7, s.37, https://www.finna.fi/Record/arto.013974126
Riippumatoista yleensä, https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%…
Vene-lehti tulee Lappeenrannan pääkirjastoon. Sieltä kannattaa kysyä, löytyykö tuota numeroa ja samalla selvittää, miten sen saa kirjastosta näin poikkeusaikana, yhteystiedot löytyvät kirjaston sivulta, Puh. neuvonta 040 1309 172, kirjasto@lappeenranta.fi, https://www.lappeenranta.fi/...
Hedelmät ovat aina olleet taiteilijoiden suosikkiaiheita, joten lista voi olla pitkä. Näin alkuun ainakin seuraavat taiteilijat ovat maalanneet muiden aiheiden lisäksi hedelmäasetelmia:
Balthasar van der Ast
Balthus
Caravaggio
Gertrude Metz
Giovanni Stanchi
Jan Davidsz de Heem
Jan Frans van Son
Paul Cézanne
Paul Gauguin
Vincent van Gogh
Willem von Aelst
Lisää voit etsiä esimerkiksi kuvahaulla googlaamalla sanat taidemaalarit ja hedelmäasetelmat tai englanniksi painters ja fruit still life.
Kannattaa myös selailla taidekirjoja, joita voit hakea kirjastosta. Helmet.fi https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen laulu löytyy Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä -sarjan kolmannen kauden 7. jaksolta. Kyseessä on kreikkalainen kansanlaulu ”Lampaat maassa vuoriston”, jossa ei lauleta ”rin-tin-tin” vaan ”tin-tin-tin”. Kappale on Suomessa tunnettu lastenlauluna. Ainakin Finntrio on äänittänyt kappaleen, ja Finntrion esittämänä se löytyy mm. äänitteiltä (CD) Lounatuulen laulu : lauluja lapsille ja 40 perinteistä lastenlaulua : tutut ja turvalliset lastenlaulut vuosikymmenten varrelta. Myöhemmin myös esim. Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! on levyttänyt saman kappaleen ja se löytyy CD-levyltä Metsään (2015). Lauluun löytyy myös nuotteja eri vuosikymmeniltä, uusimpien joukossa Matkustan ympäri maailmaa : lasten laulumatka (2010)....
Tänä vuonna ilmestyy uusin suomennos Caminon tuulet (Camino Ghosts), mutta sen arvioitu ilmestymisaika on vasta lokakuussa 2025. Uusin jo ilmestynyt teos on Lunnaat (The Exchange, 2024).LähdeWSOY: John Grisham: https://www.wsoy.fi/tekija/john-grisham/
Kyseessä on varmaankin Nicholas Shakespearen Lumessa (Snowleg, suom. Hilkka Pekkanen, 2006).Linkistä voit lukea kirjan kuvailun ja saatavuuden Vaski-kirjastoissa.
Tiettyyn paikkaan sijoittuvia teoksia voi etsiä Kirjasammosta tekemällä ensin haun kaupungin nimellä, avaamalla sitten jonkin hakutuloksen, jonka tiedoissa mainitaan kyseinen kaupunki Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa, ja sitten klikkaamalla teostiedoissa tätä tapahtumapaikan nimeä.Madridiin sijoittuvia teoksia olisivat esimerkiksi seuraavat:C. J. Sansom: Talvi MadridissaMiguel de Unamuno: UsvaElsa Osorio: Nimeni on LuzJonathan Davis: Madridin enkelitAlmudena Grandes: LuluCamilo Jose Cela: MehiläispesäJavier Marias: Valkoinen sydänJoseph Peyre: Veri ja valkoiset vaatteetBen Lerner: Lähtö Atochan asemaltaArturo Pérez-Reverte: MiekkamestariEduardo Mendoza: KissatappeluFernando Aramburu:TervapääskytBarcelonaan puolestaan sijoittuvat...
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Kirjastot eivät valitettavasti myy kokoelmiinsa kuuluvia teoksia pyynnöstä. Ainoastaan sellaiset teokset, jotka on poistettu kokoelmista esim. vähäisen lainauksen vuoksi, voidaan laittaa myyntiin.
Kirja saattaa kuitenkin olla myynnissä jossain verkkokaupassa.
Tällä hetkellä kyseinen kirja on myynnissä ainakin huuto.net-nettihuutokaupassa sekä antikvaari.fi-nettiantikvaarissa.
https://www.huuto.net/kohteet/burroughs--kerouac--ja-virtahevot-kiehuiv…
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1693581
Kannattaa myös tiedustella kirjan vuoden 2010 suomenkielisen painoksen kustantajalta Kustannusosakeyhtiö Sammakolta, olisiko heillä kirjaa varastossa. Heidän nettikaupastaan sitä ei löydy.
Sammakon yhteystiedot:
Kauppiaskatu 3, 20100 Turku...
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
