Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Tiedustelemasi Harry Potter osa 4 eli Harry Potter and the Goblet of Fire löytyy jo Helsingin kaupunginkirjastosta, mihin teosta on tilattu 22 kpl. Kirja oli 9.11.2000 hyllyssä esimerkiksi Pohjois-Haagan kirjaston lastenosastolla hyllyluokassa 4.4. Kun etsit tietoja Plussa-tietokannasta ja näet kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, voit tilata sen soittamalla kyseiseen kirjastoon ja pyytää toimittamaan kirjan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tämä palvelu on sinulle maksutonta.
Kirjalija J.K.Rowlingin tarkoituksena on ollut kuvata kaikkia Harryn seitsemää kouluvuotta Tylypahkassa, ja hänellä on ollut valmiit suunnitelmat kaikkia osia varten alusta lähtien eli luvassa on kolme uutta kirjaa. Kirjoja on tulossa...
Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (...
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.https://finna.fi/Record/vaari.1895758https://finna.fi/Record/oy.991437046206252https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/KaukopalveluSanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä...
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
1700‐luvulla Suomi oli osa Ruotsia, sen itäinen osa.
1784 on kirjattu Ruotsin kuningas Kustaa III:n virallnen valtiovierailu Versaillesin hovissa, ja hänen matkaseurueeseensa kuului suomalainen aatelismies Gustaf Mauritz Armfelt, joka oli syntynyt Juvan kartanossa Tarvasjoella.
https://fr.m.wikipedia.org/wiki/ListeC_des_qqavisites_officielles_au_ch…
https://journals.openedition.org/crcv/18481
https://www.svenskaakademien.se/svenska-akademien/ledamotsregister/armf…
https://www.ts.fi/teemat/1074165281/Armfelt+kummittelee+Tarvasjoella+ju…
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta.
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
