Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Suomi-Filmistä kerrottiin, että heidän vanhaa tuotantoaan on saatavana vain VHS-kaseteilla eikä heillä ole suunnitelmia DVD-tallenteiden valmistamisesta. Suomi-Filmi Oy myy oman yhtiönsä kotimaisia klassikoita myyntipisteessään Helsingissä, osoitteessa Eerikinkatu 4 A, puh. 09-612 1030, s-posti saara.rautemaa@suomifilmi.fi (tieto Suomen Elokuvasäätion sivulta: http://www.ses.fi/fi/ukk.asp sivun loppupuolella).
HelMet-kirjastoissa ei siis ole Suomi-Filmin tuottamia elokuvia DVD:llä. Joitakin sotahistoriadokumentteja löytyy, joiden alkuperäinen aineisto on Suomi-Filmin tuotantoa, mutta sellaisesta ei liene kyse (listaus niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-filmi&searchscope=9&m=g&… ).
Wikipediasta löytyy...
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Anni Polvasta löytyy perustiedot osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Siellä on myös mainittu hänen kirjoittamansa kirja Elettiin kotirintamalla, jossa hän kertoo muuttamisestaan Turkuun ja työskentelystään siellä ennen kirjailijaksi rytymistään.
Varhaisemmista ikävuosistaan Anni Polva kertoo teoksissaan
Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Kuubalaisesta (populaari-)musiikista on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarjolla useampiakin suomenkielisiä teoksia. Sanna Kuusiston "Baila, baila: kuubalaisen tanssin käsikirja" sisältää Risto Vuorimiehen mainion osuuden kuubalaisesta tanssimusiikista. Pertti Luhtalan "Rumbakuninkaista salsatähtiin" käsittelee lisäksi kuubalaisen musiikin invaasiota Yhdysvaltoihin. Juhani Similän "Rommi, ruletti ja rumba" tarkastelee kohdettaan etnomusikologian näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa mainita nuotti "Kuuban rytmi : joruba-musiikista uuteen trubaduurilauluun" ja "Kuuban rytmi" -kasetti ja esittelyvihkopakkaus. Englanninkielisista kirjoista mainittakoon Calvo: "Salsa!--Havana heat: Bronx beat" sekä Roberts: "Latin tinge".
Kuubalaista...
Etsimäsi Einin levy Live! vuodelta 2003 näyttää löytyvän muutamien Suomen kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavana esimerkiksi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoverkon alueella ja Krannit-kirjastoverkon alueella (Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Teuva) sekä Pielinen-kirjastoverkon alueella (Lieksa, Nurmes, Ilomantsi).
Voit tehdä levystä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Sihteerien verkostoitumisesta ei ole mitään yksittäistä teosta. Voit hakea Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1081946876 asiasanalla sihteerit, jolloin saat viitteitä yleensä sihteerin työtä käsittelevistä kirjoista, jotka saattavat käsittellä myös verkostoitumista. Näistä esim. Päivi Turtian Käsikirja 2000-2001 sisältää runsaasti tietoa eri yhteistyökumppaneista, joista sihteereillä on hyötyä työssään.
Kirjastossa voit lisäksi tehdä hakuja artikkelitietokantoihin Arto ja Aleksi, ja saada niistä viitteitä uusimpaan, lehdissä julkaistuun tietoon.
Voisi ajatella, että verkostoituminen helpottaa sihteerin työtä, kuten tiedotusta, koulutusta ja rekrytointia.
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Flunssaoireisiin liittyvä äänen käheytyminen johtuu yleensä äänihuulten turpoamisesta tai häiriöstä niiden liikkuvuudessa. Äänihuulet eivät avaudu ja sulkeudu normaalisti, ja ilma liikkuu niiden välistä puheen kaikissa vaiheissa. Äänen normaali kirkkaus katoaa. Joskus ääni käheytyy myös pitkään jatkuneen yskän takia.
Tietoa äänen käheydestä mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996 -teoksesta (WSOY 1996) löytyy Schwindt, Viktor Henrik, kenraalimajuri (s. 1866-1928). Hänet määrättiin Suomen Tasavallan sotajoukkojen Päämajan käyttöön 1918 Helsingin valloituksen jälkeen ja merkittiin everstinä Suomen armeijan upseeriluetteloon samana vuonna. Hän oli Presidentin sotilaskanslian päällikkö 1919-1925, joten hän lienee tarkoittamanne henkilö.
