Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä...
Oletan kysyjän tarkoittavan 'levyillä' musiikkiäänitteitä.
Kirjaston äänilevyjä sai ja saa edelleen tekijänoikeuslain mukaan kopioida omaan käyttöön.
Rajoituksina äänilevyjen kopioinnissa omaan käyttoön on "jos aineisto on laillisesti saatettu yleisön saataville ja jollei tekninen suojaus estä kopiointia". Tallenteessa mahdollisesti olevaa kopiosuojausta ei saa purkaa kopion tekemistä varten, mutta pelkkää kuuntelua varten sen saa tehdä.
Edellä mainitut asiat koskevat myös DVD-levyjä.
Lisätietoa saa esimerkiksi opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/ linkistä 'Tekijänoikeus'.
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi...
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
HelMet-kirjastoissa uusi alle 15-vuotiaan kirjastokortti maksaa 2 euroa. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647).
Laulun Äidin sydän (Maan päällä paikka yksi on...) on sanoittanut Lydia Koidula. Tekstin on suomentanut Hilja Haahti. Tieto löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme ole lääketieteen asiantuntijoita, joten lääketieteellisissä asioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sterilisaatiolla tai steriloinnilla tarkoitetaan leikkausta, jonka avulla estetään raskaus pysyvästi. Suomessa steriloinnista säädetään lailla. Ainoastaan tietyt henkilöt täyttävät ehdot, joiden myötä kyseinen toimenpide voidaan myöntää. Ehtoja ovat esimerkiksi pakottavat terveyelliset syyt ja yli 30 vuoden ikä. Esimerkiksi vuonna 2012 sterilointi tehtiin arviolta 2000 miehelle ja 2500 naiselle Suomessa.
Naisille suoritettavissa steriloinneissa munajohtimet tukitaan. Se voidaan tehdä eri tavoin kuten esimerkiksi sitomalla, kiinnittämällä tai katkaisemalla munajohtimet....
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma...
Ritva Torapaisen teoksessa Oulun Paikannimet sivulla 268 kerrotaan, että Kiikelin ja Pikisaaren välissä sijaitseva Elban saari on esiintynyt kartassa ensimmäisen kerran vuonna 1876. Aikaisemmin, vuonna 1786, saari sijaitsi Pikivirrassa mantereen ja Pikisaaren välissä, ja se tunnettiin nimellä Virtakari. Pikkupojat viihtyivät saarella, kunnes uittomiehet ottivat sen käyttöönsä. Nykyään saari on kiinni Kiikelin saaressa.
Saaren nimestä kerrotaan muun muassa, että herramiehet olisivat menneet viettämään sinne kesäiltaa ja jääneet saarelle vangiksi aivan kuten Napoleon Elbaan. On myös kerrottu, että saari olisi ollut pirtun salainen varastointipaikka kieltolain aikaan ja nimeä pidetään pirtumiesten antamana. (Torapainen: Oulun paikannimet)
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Niin ikävää kuin hienojakoisen remonttipölyn leviäminen kaikkialle onkin, niin perusterveen henkilön ei kuitenkaan tarvinne suuresti huolestua terveytensä puolesta, jos altistus pölylle kestää vain esim. julkisivuremontin ajan. Kyllähän pöly ärsytystä saattaa aiheuttaa hengityselimistössä, mutta pidempiaikaista vaivaa siitä tuskin syntyy – vuosikausia pölylle altistuvien remonttimiesten kohdalla tilanne on toinen. Pölyn vaikutus on pitkälti riippuvaista tietenkin siitä, mistä materiaalista se on peräisin.
On hyvä, että ikkunat on teipattu – varmaankin myös ilmanvaihtoaukot/koneellinen ilmastointi on porauksen ajaksi suljettu? Kodin pinnoille laskeutunut pöly kannattaa tietenkin pyyhkiä pois. Hengityssuojaimen jatkuva pitäminen voi tuntua...
Siteerattu fraasi ei ole runo, vaan eräänlaista entisaikojen koululaishuumoria. Suomen kaksikielisissä kaupungeissa levisi aikoinaan tällainen loru tai hokema. Suomenkieliset lapset jäljittelivät siinä ruotsinkielisten puhetta yhdistelemällä ruotsin ja suomen sanoja. Aikuisetkin saattoivat huvikseen tokaista noin.
Suomeksi lauseet kuuluvat suunnilleen näin: Mitä sanoit saivarkorva? - En mitään tappisilmä.
Kyseessä on absurdi kielellinen leikki ja pieni kiusoittelu. Saivare (tai saivar) tarkoittaa täin munaa. Mutta asiasisältöä tärkeämpää fraasissa on tietynlainen puheen sointi, millaiselta ruotsin kieli kuulosti sitä osaamattomasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saivare
http://ritva-annikki.blogspot.com/2014/02/59.html
