Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/...
Tässä joitakin teoksia, joista saattaisi löytyä sopivaa luettavaa lukupiirillenne.
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
John Williams: Stoner (2015)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009)
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2015)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Jhumpa Lahiri: Kaima (2005)
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1994)
Jeffrey Archer: Kane ja Abel (2014)
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2015)
Kate Atkinsonin, Katherine Pancolin, Hannu Väisäsen, Ulla-Lena Lundbergin ja Tommi Kinnusen tuotannosta löytyisi varmaankin sopivaa luettavaa.
Kaikista teoksista löydätte kuvauksen Kirjasammosta tai Helmet-palvelusta hakemalla kirjan nimellä...
On todettu, että airbnb-toiminta saattaa nostaa vuokria ja siten lisätä asunnottomuutta. Ilmiöstä on puhuttu Euroopassa, etenkin Dublinissa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan Helsingin keskustassa on nyt paljon arvoasuntoja tyhjillään. Hypoteekkiyhdityksen mukaan airbnb-toiminta ei ole kuitenkaan vaikuta ilmiöön merkittävästi.
https://demokraatti.fi/airbnb-toiminnan-vuokrahintoja-korottava-vaikutus-on-rantautunut-nyt-myos-helsinkiin/
https://www.theguardian.com/cities/2018/nov/29/empty-dublin-housing-crisis-airbnb-homelessness-landlords
http://www.hypo.fi/uudet-ilmiot-uudet-riskit-uudet-nakymat/
Hand pie määritellään joko pieneksi, käteen sopivaksi piirakaksi Sugargeekshow.com
tai pieneksi, puolikuun tai kolmion muotoon taitetuksi piirakaksi. Fae-magazine.com Piirakan muoto, jossa taikinä suojaa täytettä, on sopiva työmiesten eväisiin.
Piiraiden täyte on näköjään usein suolaista, mutta voi olla myös marjaista tai makeaa.
Hand pie voi olla myös Empada, Pirozhki, samosa, turn over tai coctailpiirakka.
Suomalaisista piiraista ulkonäkö muistuttaa eniten uutuustuote Rostista, keitinpiirakkaa, sulhaspiirakkaa, syrjäpiirakkaa, lihapiirakkaa tai Lörtsyä. IS.fi 27.8.2020
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta....
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun.
Vaasan yliopistossa on tarjolla seuraavat koulutusohjelmat: Kauppatieteet, Tuotantotalous ja tietojärjestelmätieteet, Tekniikka, Hallintotieteet, Viestintätieteet. Kasvatustieteitä ei Vaasan yliopistossa voi opiskelle.
Lähde: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/kandidaattiohjelmat
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, vaikka aineisto palautettaisiin myöhässä. Sen sijaan jos kirja on yli kaksi kuukautta myöhässä ja siirtynyt jo perintään, lastenkirjastakin joutuu maksamaan perintäkulut.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Oletan, että tarkoitat satua, joka löytyy kirjasta Hanhiemon satuaarre. Siinä on kirjava kana, kissa, ankka ja porsas. Kana on ahkera ja tekee kaikki työt muiden puolesta. Se myös kylvää, kerää ja jauhaa vehnän. Kun kana on lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen leiponut vehnäleivän, muutkin haluaisivat syödä sitä, mutta kana sanoo syövänsä kaiken itse. Sadun opetuksena on mielestäni, että palkinnon eteen on tehtävä töitä.
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Agneta Crasin kirjan Vad ska babyn heta? mukaan nimi Esbjörn on pohjoismaalainen nimi, joka tarkoittaa jumalaa ja karhua. Tanskalainen muoto on Esben. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn mukaan Espen on Esbjörn-nimen norjalainen muoto.
Myös seuraavien internet-sivustojen mukaan Espen-nimi tarkoittaa jumalaa ja karhua:
http://www.meaning-of-names.com/scandinavian-names/espen.asp
http://www.meaning-of-names.com/dutch-names/espen.asp
http://www.babynames.com/name/espen
http://www.babynamescountry.com/meanings/Espen.html
http://www.babynamespedia.com/meaning/Espen
Internet-sivulta http://www.nordicnames.de/wiki/Espen löydät tilastoa nimen yleisyydestä Pohjoismaissa.
Etunimen on oltava nimilain mukainen (http://www....
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
