Talvisotaa edeltäviä karttoja Kuusamosta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista: https://www.doria.fi/handle/10024/79170/browse?type=subject&value=Kuusamo
Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Myanmarilaisen (ent.Burma) tietolähteeni mukaan kyseessä on gongi. Tämä kyseinen gongi on kertomasi mukaisesti ns. "ruokagongi" (dinner gong). Käytännössä siis lyömäsoitin, vaikkakaan tätä yksilöä ei varsinaisesti musisointiin käytettykään. Kyseisen kaltaisia gongeja valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Valmistusmateriaaliin on pelkän kuvan perusteella hankala ottaa kantaa, mutta on näitä valmistettu mm. messingistä.
Kirjastokortin saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit poiketa missä tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus - netin kautta kortin hankkiminen ei onnistu juuri siksi, että asiakkaiden oman turvallisuuden vuoksi korttia tehtäessä on varmistuttava hakijan oikeasta henkilöllisyydestä.
Kirjastokortista ei kirjastossa tarvitse tehdä hakemusta, vaan kortti tehdään saman tien ja näin ollen se on heti samalla käynnillä käytettävissä.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta....
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Kyllä, suomenkielinen cover-versio David Bowien Space Odditystä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Arto Sotavallan singlen "Siirryn leikkimaailmaan" B-puolella ja sanoituksen teki Sotavalta itse. Taustalla soittaa Olli Heikkilän orkesteri ja Olli Heikkilä on tehnyt myös sovitukset.
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom -singlejulkaisun tiedot Suomen kansallisdiskografiassa (Kansalliskirjaston Finna-haku)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581595?checkRoute=1
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom [Sonet – T 6580] -singlen tiedot (Discogs)
https://www.discogs.com/Arto-Sotavalta-Siirryn-Leikkimaailmaan-Kapteeni-Tom/release/1878177
Kapteeni Tom -kappaleen tiedot Yleisradion äänitetietokannassa (Fono.fi)
http://www....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "köykäinen" merkityksiä ovat kevyen lisäksi mm. vaivaton, heppoinen tai vajavainen. Mainitsemassasi artikkelissa köykäisyyksillä luultavasti tarkoitetaan heikkouksia tms. vajavaisuuksia.
Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/k%C3%B6yk%C3%A4inen?searchMode=all
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
