Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista...
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
Erillistä teosta poliisislangista ei löytynyt, mutta Vankilaslangin sanakirjassa on "rosvojen ja poliisien" yhteistäkin sanastoa (Lipsonen, Leo: Vankilaslangin sanakirja. 1990)
Lyhyt kielikurssi löytyy tämän teoksen lopusta: Napit vastakkain--suomalaiset poliisit kertovat. Toim. Outi Lauhakangas ja Tauno Vuoristo. SKS
Muuten, netissä on erinomainen sivusto slangi.net http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.html
Stadin slangin lisäksi siellä on tietoja myös "lähikielistä" ja muista slangeista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna (tällä hetkellä 30.6.1999 saakka). Vuoden 1998 alkupuoli mahtuu kolmeen mikrofilmirullaan. Niitä voidaan lähettää kaukolainaan, tosin meillä on määrätty maksu 15 mk lähetystä kohti. Asiakas jättää kaukolainapyynnön itseään lähimpään kirjastoon, jossa on mikrofilminlukulaite, ns. rullakone.
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan...
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku...
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
