Ulkopuolisuuden tai sivullisuuden teema on varmasti yksi yleisimmistä kirjallisuudesta. Yleensähän kirjailijat tuntevat olevansa muun yhteiskunnan ulkopuolella olevia toisinajattelevia poikkeusyksilöitä. Kirjailijoiden omaelämäkerrallisissa teoksissa ulkopuolisuuden teema onkin aina selvästi korostunut.
Yritimme koota listasta mahdollisimman monipuolisen. Luonnollisesti 1900-luvun alkupuolen eksistentialismista kumpuava kirjallisuus on hyvin edustettuna. Monelta kirjailijalta oli mahdotonta valita vain yhtä teosta, koska sivullisuuden teemat ovat mm. Dostojevskin, Kafkan, Kerouacin ja Parosen tuotannossa keskeisiä läpi linjan.
Beckett, Samuel: suurin osa näytelmistä
Blake, William: koko tuotanto
Bromfield: "Kaksikymmentäneljä tuntia"...
Ruoholahden kirjastosta neuvottiin, että asiakkaan on syytä itse pitää huolta varaustensa noutokirjaston muuttamisesta. Tämän voi tosiaan tehdä HelMetissä tai se onnistuu toki myös kirjastossa virkailijan avustuksella.
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
Emme tarkista itsepalveluna palautettuja kirjoja. Jos vahingossa palauttamatta jäänyt kirja menee hyllyyn, josta se lainataan, siirtyy se siinä vaiheessa pois vanhan lainaajan rekisteristä uudelle lainaajalle.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Kappaleen nimi on Akropolis ja sitä on esittänyt Eino Grön. Oulun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole äänitettä, josta kappale löytyy, mutta kaukolainaksi sellaisen voi pyytää.
Esim.
Grön, Eino : 20 suosikkia : Seinillä on korvat, p.1995 (cd-levy)
Grön, Eino: Eino Grön : 24 ikivihreää, 1992 (cd-levy)
Kaukolainapyynnön voi jättää puhelimitse,sähköpostilla tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa on Dr. Philin eli Phillip C. McGraw'n kirjoista
Livsstrategier : att göra det som fungerar, att göra det viktiga (alkuteos: Life strategies: doing what works, doing what matters)
Pelasta parisuhteesi (alkuteos: Relationship rescue)
Relationsakuten (alkuteos: Relationship rescue)
Viktguiden : din praktiska guide till viktminskning för livet (alkuteos: The ultimate weight solution food guide)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Phillip. C. McGraw'n kirjoja on suomennettu tähän mennessä vain yksi (tuo edellä mainittu Pelasta parisuhteesi ).
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandasta selvisi että Life strategies : doing what works, doing what matters kuuluu Turun kaupunginkirjaston valikoimiin....
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Emme voi tietosuojasyistä kerätä yksittäisten asiakkaiden lainahistoriaa. Mutta voit itse Web-Origon (www.weborigo.lappeenranta.fi)luoda ns. omia hyllyjä, joihin voit kerätä lukemasi kirjat. Tarvitset nettipalveluun salasanan, jonka saat kirjastosta näyttämällä kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Salasana on sama millä pääset uusimaan omat lainasi, pääset varaamaan aineistoa sekä voit käyttää kirjastossa internetkoneita ja lainausautomaatteja.
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista, mutta selasin oppaita OUTI-kirjastojen järjestelmästä http://www.outikirjastot.fi/ ja painetut oppaat ulottuvat 1800-luvun alkuun.
Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä, Basam books, 2005
Kustantajan esittely http://www.basambooks.com/kirjaesittely.html?id=113&-session=basam:3546…
Erwin, Phil: Asenteet ja niihin vaikuttaminen, WSOY 2005
Kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-31599-0
Molemmat kirjat kuukuvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin http://www.helmet.fi
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
