Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Opastettuja norpparetkiä tehdään pääasiassa touko- ja kesäkuussa, jolloin on suurin todennäköisyys nähdä saimaannorppa.
Norppamatkat järjestää yön yli kestäviä retkiä esitteensä mukaan myös heinäkuussa.:
http://koti.suursaimaa.com/juhata/norppamatkat/matkaindex.htm
Myös muun muassa nämä yritykset järjestävät opastettuja norpparetkiä:
http://www.oravivillage.com/fi/Aktiviteetit/Kesa/Safarit-ja-norpparetket
http://www.goexperience.fi/aktiviteetit/Norpparetki.php
http://www.lakelandgte.fi/norpparetket/
Alkoholi poistaa estoja ja rauhoittaa, mutta vaikuttaa myös motoriikkaan. Suret määrät lisäävät tietysti riskiä joutua onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi tai muihin ongelmiin. Riippunee henkilöstä ja tilanteesta, meneekö juttelemaan selvin pain vai ei.
http://www.tritolonen.fi/artikkelit/13-aivot-ja-valittajaaineet
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja...
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Ellinor Rafaelsenilta on Katja Kuubassa -kirjan jälkeen ilmestynyt 2 Katja-kirjaa, joista toinen, Katja Huippuvuorilla (v. 2000) on suomennettu vuonna 2002. Suomentamatta on Katja-sarja 15. kirja Katja på Grünerløkka. Kirja on ilmestynyt norjaksi vuonna 2001. On hyvin todennäköistä, että myös tämä kirja suomennetaan. Asiaa voit halutessasi tiedustella sähköpostilla kirjan kustantajalta. WSOY:n lasten- ja nuortenkirjaosaston johtajan sähköpostiosoite on elina.ahlbäck@wsoy.fi. Luettelon Ellinor Rafaelsenin kirjoista löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.narvik.folkebibl.no/dokument/presentasjoner/rafaelsenellinor…. (kieli on norja).
Katja Huippuvuorilla -kirjan voit hankkia luettavaksi myös Ylitornion kirjastosta. Saatavuustiedot...
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Tarkoitatko että haluaisit tietää, mitä tällaisia kirjoja on olemassa? Tässä on joitakin ehdotuksia:
Capote, Truman: Kylmäverisesti: totuudenmukainen kuvaus eräästä joukkomurhasta ja sen seurauksista (Tammi, 1966)
Carcaterra, Lorenzo: Katuvarpuset (Otava, 1996)
Klavan, Andrew: Vain hetki ennen hiljaisuutta (WSOY, 1996)
Maas, Peter: Serpico (Otava, 1975)
Mailer, Norman: Pyövelin laulu (Otava, 1985)
englanniksi:
Hersey, John: The Algiers Motel Incident (Penguin books, 1991)
Brock, Pope: Indiana gothic: a true story of love, betrayal and murder in the American midwest (Rewiev, 2000)
Ellroy, James: Crime Wave: reportage and fiction from the underside of L.A. (Arrow, 1999)
Voit kysyä näitä kirjoja lähikirjastostasi. Kirjasto tilaa...
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Alla luetteloa nuorten tai nuorillekin sopivista jännityskirjailijoista:
- Salla Simukka, trilogia Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi, Musta kuin eebenpuu
- Seita Parkkola & Niina Repo, Rajat express -sarja: Lupaus, Loisto
- Leena Lehtolainen
- Alexander McCall Smith, Naisten etsivätoimisto -sarja
- Tarquin Hall
- Sujata Massey, Rey Shimura -kirjat
- Agatha Christie
- Arthur Conan Doyle, Baskervillen koira
- Georges Simenon
Lisää vinkkejä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampon, nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin ja Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Helmet-hausta ei tosiaan löydy haulla johtoryhmät kuin suomenkielisiä teoksia. Haulla johtokunnat saadaan yksi englanninkielinen kirja: The reflecting glass : professional coaching for leadership development / Lucy West and Mike Milan. Sanalla johtaminen löytyy sitten jo lukuisia englanninkielisiä kirjoja.
Helmet-haussa ruotsinkieliset julkaisut on asiasanoitettu ruotsiksi. Asiasanalla ledningsgrupper ei saada osumia, mutta ledarskap tuottaa jo paljon osumia.
Asiasanat löytyvät sanastoista YSA ja Allärs: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/i
Alan kirjallisuus löytyy parhaiten kauppakorkeakouluista. Helsingin
Kauppakorkeakoulun Helecon Mix -tietokanta antaa varmasti relevantimpia osumia. Tietokannassa on laaja asiasanoitus ja julkaisujen...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
