Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Ruotsalainen Marinshopen ylläpitää verkkosivuillaan moottorien mallihakemistoa. Sivuston osoite on http://www.marinshopen.se .
Suzuki-moottorin tunnistamiseen tarvitaan sarjanumeron lisäksi sen edessä oleva kirjainyhdistelmä (DT tai DF). Sarjanumeron ensimmäinen osa ilmoittaa vuosimallin, mutta sen lisäksi täytyy tietää moottorin väri.
Sivustolla on autenttisia kuvia, jotka helpottavat haun etenemistä.
Alla oleva osoite vie suoraan Suzuki-moottorien aloitussivulle.
http://www.marinshopen.se/Motorer/OmMotorer/Suzuki/Fastställmotornummer…
Kirjassa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava 2000, sivulla 647 lukee (tiivistettynä) näin:
Tampio on sekä talon- että sukunimi Kuhmossa, Sotkamossa ja Sallassa. Esim. Staff. Tambio 1730 Kuhmon Lentua, Joh. Tambio 1822 Hyrynsalmi, Staffan Tambio 1687 Sotkamon käräjät. Nimi saattaisi liittyä maamme muihin Tamppi-nimiin, joita on lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa: talojen, tilojen ja torppien nimiä: Tamppi, Tamppari, Tampinkoski, Tamppikoski, Tamppilahti. Sukunimenä Tamper, Tamp, Stampu. Nimiä voi arvella esim. paikannimiin perustuviksi: Tampiksi tai tamppimyllyksi (ruotsiksi stamp) on sanottu "veden avulla toiminutta laitosta, jossa on tampattu l. vanutettu sarkaa tai puitu riihintähkiä hätäleivän aineksiksi. Tamppi on ollut...
Koulujen alun aikaistuminen johtuu varmaan päivittäisen ja viikottaisen työajan lyhentymisestä.
Ellinoora Sandellin juttu YLEn sivuilla kertoo koululaisten kesäloman muutoksista näin."Ennen koulua käytiin kuusi päivää viikossa. Silloin suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Koska lauantait eivät olleet enää myöskään koulupäiviä, koulut alkoivat jo elokuun puolella." https://yle.fi/uutiset/3-9692125
Myös vuonna 2013 on pohdittu lukuvuoden alun aikaistumista. Valtioneuvoston sivuilta löytyy asiaan liittyvä historiakatsaus. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2013-2014
Wikipedia on koonnut...
Edith Södergranin tuotanto jäi vain muutamaan teokseen ja hän joutui luomaan tuon lyhyenkin elämäntyönsä vaikeissa oloissa. Tuberkuloosi ja kurjuuteen asti taipunut köyhyys rajasivat hänen fyysisen maailmansa ahtaaksi. Mutta sitäkin leiskuvampi oli sitten hänen sisäinen elämänsä.
Kirjallisuushistoriat rakastavat kirjailijoiden sekä yksittäisten teosten vertailua ja arvottamista keskenään. Esimerkiksi Otavan kirjallisuustieto nimeää toisinaan kirjailijoiden pääteoksia, välitöitä tai kehnoimpia opuksia. Edith Södergranin kohdalla mikään selailemani suomalaisen kirjallisuuden historiikki ei kuitenkaan määrittele yhtä teosta toista tärkeämmäksi. Pikemminkin hänen tuotantoaan kokonaisuudessaan kuvataan erittäin johdonmukaiseksi ja...
Lisa Banimilta on suomennettu viisi kirjaa. Teokset sijoittuvat koulumaailmaan.
Yksityisetsivä McGuire(2004), aiheena mm. kiusaaminen ja nimettömät kirjeet.
Älykkötytön arvoitus(2005), aiheena katoaminen ja erilaisuus
Tiedeleirin tapaus(2005), aiheena kesäleiri.
Suuri koirajahti(2006), aiheena löytöeläimet.
Operaatio ihastus (2006), aiheena kauneuskilpailut.
Kirjailijasta ei valitettavasti löytynyt tarkempia tietoja.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan Lizzie McGuire. Lisäksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Lisa Banimin lisäksi sarjan pohjalta ovat kirjoittaneet Kiki Thorpe, Kirsten Larsen, Jasmine Jones ja Kim Ostrow.
Kysymykseesi on vaikea löytää vastaus. Suomessa ei ole yhtä jännityskirjailijaa ylitse muiden samaan tapaan kuin Agatha Christie. Muutamia tunnettuja nimiä voi ottaa esiin: Mika Waltari, joka on tullut kuuluisaksi varmaan muilla ansioilla kuin jännityskirjoillaan; Aarne Haapakoski eli Outsider, 1940-1960-lukujen tuotteliain jännityskirjailija; Mauri Sariola, niin ikään tuottelias kirjailija vuodesta 1956 1970-luvun puoliväliin saakka; Matti Yrjänä Joensuu, palkittu ja arvostettu jännityskirjailija, jonka kirja Harjunpää ja rakkauden nälkä oli jopa Finlandia-ehdokkaana vuonna 1993; Reijo Mäki, luettu ja suosittu, aloitti kirjailijauransa 1985; Ilkka Remes, modernin toimintatrillerin edustaja, joka on nykyisin teoksillaan myyntilistojen...
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Suomessa italiansalaatiksi kutsuttu salaatti on saanut nimensä alkuperämaansa Italian mukaan. Muualla maailmassa se tunnetaan tavallisemmin alkuperäisen italiankielisen nimensä insalata alla russa (tai insalata russa) mukaisesti venäjänsalaattina.
Italian kielessä hyvin sotkuista huonetta sanotaan "tosi venäläiseksi", minkä vuoksi myös monista satunnaisista aineksista kokoonpantu salaatti on saanut Italiassa nimekseen insalata alla russa ("venäläinen salaatti").
Lähteet:
Herkuttelijan keittiö. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita eri puolilta Italiaa
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Merja Jalosta löydät tietoa ainakin Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (toim. Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen, 1996).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta ennenkin. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun: Merja Jalo.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastotietokannassa Sakastissa, ilmoitetaan kirkkojen määräksi vuonna 2013 n. 830 kirkkoa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4020FC .
Voit tarkistaa kirjastokorttisi numeron, kun esität missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos arvelet, että kortti on lopullisesti kadonnut, kannattaa saman tien pyytää uusi kirjastokortti, jolloin kortin numero vaihtuu. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Tomas on useissa kielissä Tuomaan muunnos, Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on perinteisenä apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tämän epäilijä-, mietiskelijä- ja rakentaja-apostolin nimen lukuisista muunnoksista ovat suomenkielisessä almanakassa lisäksi Tuomo, Tommi ja Tomi ja ruotsinkielisessä Tom ja Tomas.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Taksiliitto neuvoo näin:
"Jos taksimatkaan liittyy jotain, joka kaipaa selvittämistä jälkikäteen, tulee asiakkaan tietää vähintään auton järjestysnumero tai rekisteritunnus sekä matkan päivämäärä ja kellonaika. Järjestysnumero ilmenee yleensä taksin katolla olevasta kuvusta. Ilman näitä tietoja asioiden selvittely on vaikeaa. Huomattava lisäapu on siitä, että asiakas muistaa myös lähtöpaikan. Tarpeelliset tiedot löytyvät myös kuitista. Valitus- ja muissa epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä taksitarkastajan, taksiyhdistyksen tai tilausvälityskeskuksen puoleen ja antaa sinne edellä mainitut tiedot. Samoista paikoista voi tiedustella myös taksiin unohtuneiden tavaroiden kohtaloa"
https://www.taksiliitto.fi/taksipalvelut/palautetta-...
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
