Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Käytin vastauksen etsimiseen englanninkielistä hakukonetta nimeltä Behind the Name. http://www.behindthename.com/name/alessio
Sen mukaan Alessio on eräs Alexis nimen versioista.
Alexis taas tulee kreikankielestä ja merkitsee auttajaa ja puolustajaa.
Alosha (Poika) on harvinainen ukrainalainen nimi. Se on versio venäläisestä nimestä Alyosha, joka puolestaan on versio Alexey nimestä. Alexis siis tämäkin perimmältään.
Ayana (Tyttö) tunnetaan hebrean, amharan, japanin, intian ja englannin kielissä.
Sen merkitys vaihtelee: Amharassa kaunis kukka, Japaniss yhdistelmä värikäs ja muotoilu eli kirjainmerkkinä vihreät kasvikset sekä intiassa merkitys mennä ja syvempi merkitys tie.
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös Etunimet.net -sivusto http://www....
Ruoholahden kirjastosta neuvottiin, että asiakkaan on syytä itse pitää huolta varaustensa noutokirjaston muuttamisesta. Tämän voi tosiaan tehdä HelMetissä tai se onnistuu toki myös kirjastossa virkailijan avustuksella.
Kauan unohduksissa olleet, eläkeläiset mambon, boleron ja cha-chan taiturit Ibrahim Ferrer, Omara Portuondo, Compay Segundo, Ruben Gonzales ja Barbarito Torres nousivat hetkessä maailmanmaineeseen levyn Buena Vista Social Club myötä. Ohjaaja Wim Wenders kuvaa muusikoita heidän kotikaupungissaan Havannassa jossa he kertovat ajatuksistaan musiikista ja elämästä. Välillä nähdään otteita orkesterin konserteista. Buena Vista Social Club on saanut lukuisia palkintoja vuoden 1999 parhaana dokumenttielokuvana. Kielet: englanti, espanja (kohtaukset, valikot); suomi, ruotsi, norja, tanska (tekstit). Edellämainittu oivallinen selonteko on DVD-levyn: Buena Vista Social Club / ohjaus Wim Wenders sisällönkuvailua. Se löytyy pääkaupunkiseudulla...
Aiheesi on varsin laaja. Alla on joitakin viitteitä, joista voisi olla apua. Ne ovat peräisin yliopistojen yhteistietokanta Lindasta, johon voi tehdä hakuja yliopistojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen verkoissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/linda.html
Hakusanoina voisi käyttää ainakin ?-merkillä katkaistuja sanoja yhteiskun?, keskustelu?, moraali?, etiikka?. Haettaessa useammalla sanalla hakutyypiksi valitaan komentohaku ja sanojen väliin laitetaan and-sana.
- Kaksoisefektin periaate ja sen soveltaminen aborttiin katolisessa moraaliargumentaatiossa sekä modernissa filosofisessa keskustelussa / Leila Silius (1991)
- Yhteiskunnallinen keskustelu naisten asemasta työelämässä 1940-luvun Suomessa /...
Flunssaoireisiin liittyvä äänen käheytyminen johtuu yleensä äänihuulten turpoamisesta tai häiriöstä niiden liikkuvuudessa. Äänihuulet eivät avaudu ja sulkeudu normaalisti, ja ilma liikkuu niiden välistä puheen kaikissa vaiheissa. Äänen normaali kirkkaus katoaa. Joskus ääni käheytyy myös pitkään jatkuneen yskän takia.
Tietoa äänen käheydestä mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Aiheesta ei kovin paljon kirjallista materiaalia löytynyt. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Phoebus-kartellista. Jutun yhteydessä mainitaan myös muutamia netistä luettavia lähteitä ja kirja Antitrust and the formation of the postwar world By Wyatt C. Wells. Kyseistä kirjaa näyttää olevan Helsingin yliopiston kirjastossa yksi kappale.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_cartel
Yle on myös esittänyt dokumentin Hekulamppuhuijaus, joka näkyy löytyvän YouTubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=9y_YT_DfOkg
Lisää sivustoja netistä löytyy mm. termeillä hehkulamppuhuijaus ja light bulb conspiracy.
Emme tarkista itsepalveluna palautettuja kirjoja. Jos vahingossa palauttamatta jäänyt kirja menee hyllyyn, josta se lainataan, siirtyy se siinä vaiheessa pois vanhan lainaajan rekisteristä uudelle lainaajalle.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Pepe Willbergin esittämän kappaleen "Elämältä kaiken sain" nuotit löyvät ainakin seuraavista:
-Willberg, Pepe: Pepen parhaat
-Käymme yhdessä ain': ja muita 60-luvun hittejä
Näiden nuottien sijaintipaikkoja voi katsoa monihausta: http://monihaku.kirjastot.fi .
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Runon nimi on Aamu, ja se löytyy seuraavasta vanhasta aapisesta sivulta 87.
Kuosmanen, Paavo: Opin lukemaan. Lasten aapinen: Lukutunnin kirja 1.
Tekijät Kuosmanen, Paavo - Merenkylä, Liisa - Kuosmanen, Pentti. Kuvat Heljä Lahtinen. Helsinki, 1971.
Alkuperäinen runo on Helen C. Crewn. Sen on aapiseen mukaellen suomentanut Kirsi Kunnas.
