Suomesta isoja C-kasettikoteloita kannattaa kysyä BTJ-kirjastopalvelusta www.btj.fi sekä parista muusta paikasta www.cityplus.fi ja Näkövammaisten Keskusliitosta www.aviris.fi
Kaksi ensimmäistä myyvät ja välittävät koteloita ja kolmas käyttää paljon vastaavia, joten yhteystietoja saanee myös sieltä. Muitakin paikkoja tietysti on, mutta näistä voi aloittaa. Suomen Musiikkituotanto (Turku) 02 2425444 välittää myös ko. tuotteita.
F-merkki liittyy tienpitoon ja erityisesti "suolaukseen".
Tässä Asikkalan kunnan maanrakennusmestarilta saatu vastaus, joka oli Facebookin Vääksy-ryhmässä syksyllä 2018: F niinkuin Formiaatti, = Eco-Melter L, formiaatti-pohjainen, nestemäinen liukkauden torjunta-aine, joka on biohajoavaa, jonka ei pitäisi tuhota pohjavesiä.
ELY on merkannut noin 4 metriä tienreunasta puuvarsiin vihreäpohjaiset taulut (~ 30 x 40 cm) joissa F tarkoittaa, että liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla ja vastaavasti toisella puolella ”Formiaattialue” loppuu. Merkit muistuttavat kuljettajia liukkaudentorjuntamateriaali muutoksista. Alueella 16 eri kohdetta, joissa liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla.
Etunimiä esittelevä sivusto
http://www.behindthename.com/name/vanessa
ja saksankielinen hakuteos
Duden : das grosse Vornamenlexikon. - Duden, 1998
selittävät nimen synnyn seuraavasti:
Englantilainen kirjailija Jonathan Swift muodosti nimen rakastettunsa Esther Vanhomrighin nimistä vuonna 1726 kirjoittamaansa omaelämäkerralliseen runoon 'Cadenus and Vanessa' (http://www.poemhunter.com/poem/cadenus-and-vanessa/ ).
Nimi on levinnyt myös muille kielialueille ja sen suosio on viime vuosikymmeninä suuresti kasvanut, mikä näkyy myös Suomessa
(http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ).
Tanskalainen hyönteistutkija Johann Christian Fabricius (1745-1808) antoi Vanessa-nimen myös eräälle perhoslajille.
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma...
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
Kyseinen marssi on nimeltään Suomi-marssi ja sen säveltäjä on Erik Eriksson. Tämän kertoi Kaartin soittokunnan nuotistonhoitaja, puh. 09-18126011. Hän kertoi lisäksi, että tämä marssi soitetaan, kun presidentinlinnassa on lähettiläiden vastaanotto.
Henkilönimien typografinen lihavointi tai boldaaminen vaikuttaisi olevan vahvasti suomalainen käytäntö, joka Helsingin Sanomien Esa Mäkisen (toimituspäällikkö v. 2019) mukaan saattaa liittyä aikanaan muodissa olleeseen niin sanottuun entry point -ajatteluun, jonka tavoite on helpottaa tekstin lukemista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että haastateltavan nimi lihavoidaan, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Useinhan sama virke sisältää myös muuta merkittävää taustoitusta jutun kannalta, kuten haastateltavan tittelin tai roolin suhteessa tekstiin: (asiantuntija, poliitikko, julkisuudenhenkilö, silminnäkijä tms.). Näin lukija voi tarvittaessa helposti palata myöhemmin kyseiseen kohtaan ja tarkistaa oleellisimmat tiedot. Lihavoidun...
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15...
"Benjamin" tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "oikean käden poikaa", eli onnenpoikaa.
Benjamin oli Vanhan testamentin patriarkka Jaakobin nuorin poika.
Ensimmäisen kerran nimi oli Suomen almanakassa vuonna 1798.
Nimestä on runsaasti muunnoksia, kuten esim. Ben, Benny, Penna, Penu, yms.
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Vaikeista äiti-tytärsuhteista löytyy tietoa ja tukea mm. seuraavista kirjoista:
Aina tytär, aina äiti : aikuisen naisen suhde äitiin / Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki
Äiti & tytär : vallan ja rakkauden kehissä / Anja Laurila
Kaikella kunnioituksella : irtiottoja vanhempien vallasta / Katriina Järvinen
Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä? : kuinka tytär voi toipua narsistisesta äidistä / Karyl McBride
Narsistin lapsena : pitkä tie itsenäisyyteen / Janne Viljamaa
Omaa itsetuntoaan voi vahvistaa lukemalla esimerkiksi
Olen upea, mutta en sinun mieliksesi / Florence Given
Hyvä itsetunto / Liisa Keltinkangas-Järvinen
Saanko esitellä : monenlaiset minämme / Katriina Järvinen...
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy...
Lapsilisä on yhteiskunnan tuki, jolla on pitkä historia. Sitä ei ole Suomessa maksettu koskaan täysi-ikäisyyteen saakka, alunperin tukea maksettiin 16 ikävuoteen saakka. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ikäraja on nostettu 17 vuoteen. Alunperin lienee niin, että nuoret kykenivät löytämään töitä ja ansaitsemaan jo omia rahoja tuon ikäisenä, nyttemmin tilanne on muuttunut melko paljon. Tässä gradussa pohditaan lyhyesti ikärajan problematiikkaa s. 17-18 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82055/gradu04663.pdf?sequence=1
Lapsilisälaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796
Lapsilisälain muutokset 2017, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170163?search%5Btype%5D=pika&search%...
Hieman huonosti standardiluokitukset sopivat kysymääsi tapaukseen. Lähinnä voisi suositella toimialaluokitusta tai sektoriluokitusta (kumpaakin päätasolla). Nämä luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta http://tilastokeskus.fi/tup/ammattiekspertti/index.html . Tosin tieteet, taiteet ja viestintä eivät silloin näy. Jos kuitenkin halutaan käyttää ei-standardin mukaista luokittelua, niin silloin se on rakennettava itse ja määriteltävä ns. rajatapaukset. Esimerkiksi minne laitetaan taiteen keskustoimikunta tai tiedeakatemia, jotka ovat periaatteessa valtion organisaatioita.
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista...
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p…
