Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Pierre Kartnerin säveltämän laulun "Käy Muumilaaksoon" nuotit löytyvät näistä nuottijulkaisuista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja. Music Finland, 2000
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin+Göös, 1997
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Music Finland, 1995
Sarmanto-Neuvonen, Eeva: Taikasoinnut. WSOY, 1995
Suuri toivelaulukirja. 10 . Suuri suomalainen kirjakerho, 1993
Lasten kultainen laulukirja. 1 .Fazer Musiikki, 1992
Nuottien saatavuus selviää Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Tarkoitatko kirjastoluokitusta? Kaunokirjallisuus luokitellaan julkaisun kielen, ei esim. julkaisumaan tai alkuteoksen kielen mukaan. Eli esim. suomalaisen kirjailijan alunperin suomeksi kirjoittama teos luokitellaan suomenkielisenä eri luokkaan kuin käännöksenä. Tietoa kaunokirjallisuuden kirjastoluokituksesta löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän, YKL:n verkkoversion tai Helsingin kaupunginkirjaston oman luokitusjärjestelmän HKLJ:n sivuilta:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=Kaunokirjallisuus
http://hklj.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=1&MaxClassNumber=…
Vai tarkoitatko yleisemmin teoksen kuulumista esim. suomalaiseen kirjallisuuteen? Eli sitä, millä perusteella kirjailijan kansallisuus...
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Suden hetki on yön ja aamunsarastuksen välinen tuokio(ruots. vargtimmen). Skandinaavisen kansanuskomuksen mukaan suden hetkenä useimmat ihmiset kuolevat. Silloin nähdään myös eniten painajaisunia.
Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen. Otava, 1981
Samantapaista tietoa löytyy tältä sivulta: http://www.wildideas.net/temple/library/werewolf.html
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
Keskon kotisivuilla ( http://www.kesko.fi ) on tietoa kaikista Keskon toimialoista, myös Keswellistä johon K-ryhmän kenkäkaupat kuuluvat. Esimerkiksi Sijoittajatietoa -otsikon alla ovat linkit vuosikertomuksiin (1991 - 2001), joissa on tietoa myös Andiamosta (tosin vähänlaisesti).
Kovin yksityiskohtaista tietoa haluamastanne aiheesta ei löytynyt, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Andiamoon, Keswelliin tai Kenkäkeskoon. Tässä vielä kahden viimeksi mainitun yhteystiedot yhteystiedot:
Keswell Oy
Valimotie 17
00016 Kesko
Puhelin 010 53031
Telekopio 01053 39108
Kenkäkesko
Valimotie 17
00016 Kesko
Puhelin 010 53031
Telekopio (09) 223 5645
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Nyt vaikuttaa siltä, että Elektraa ei ole suomennettu kuin oopperan librettona: Elektra : Tragödie in einem Aufzug = Yksinäytöksinen murhenäytelmä ; Suomennos Leena Vallisaari.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1531255?lang=fin
Suomennosta ei löydy myöskään Kansalliskirjastosta, sen sijaan ruotsiksi, englanniksi ja muilla kielillä. Elektrasta on erilaisia versioita, mm. Danilo Kis ja Richard Strauss ovat tehneet omat versionsa.
Elektrasta on myös tutkimuksia:
Elektra : tutkimus veren historiasta : Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854094?lang=fin
Valitettavasti ei ole olemassa mitään listaa Turkuaiheisista lauluista. Kirjastossa voidaan kyllä tehdä haku lauluista, joissa esiintyy sana Turku. Näin löytyy joitakin lauluja.
Tässä aluksi pari Turkuaiheista kokoelmaa:
-Kasari, Olavi: Laula vähä!: Uittamo-Takakirves: lauluja Turusta ja Turkulaisista (Nuotti)
-Kotaviita, Aulis: Aurajoen vanhat lehmukset (LP-levy
Tänä vuonna on juuri ilmestynyt Turkuseuran julkaisema Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (2003), joka sisältää lauluja nuotteineen.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy erilaisia sähkötekniikan oppikirjoja, esimerkiksi seuraavia:
Sähköasennuksiin liittyvät mittaukset, joista on tällä hetkellä kaksi hyllyssä Vantaalla ja kaksi Helsingissä.
Ahoranta, Jukka: Sähköasennustekniikka. 1-4 p. 2005.
Johnsson, Bo: Sähköoppi 2000. Oppikirja. Iisalmi 1999.
Sähkömekaniikka : Oppikirja. 2003.
Järjestelmästä löytyy muitakin teoksia, seuraavia asiasanoja voi yhdistellä Helmet-haun etusivun hakukentässä (= vapaassa sanahaussa): sähkötekniikka oppikirjat.
sähkömittaustekniikka.
sähkötyöt.
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Puutarhajätteitä, esim. risuja tai haravointijätettä, ei jätelain mukaan saa viedä toisen maalle. Kielto koskee myös kunnan ja kaupungin maita.
Rikkomuksista voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Lisää tietoa ympäristöhallinnon ympäristö.fi-sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Kasittele_puutar…
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto…
