Vaarakirjastot -tietokannan ohje löytyy osoitteesta http://kohasuomeksi.wikispaces.com/12.+Nettikirjasto Oikeassa reunassa olevasta sisällysluettelosta (Table of Contents) pääsee klikkaamalla haluamaansa kohtaan ohjeessa. Ohjeessa käsiteltävä kohta on kehystetty punaisella.
Perus- ja tarkennetun haun ero on, että tarkennetussa haussa haluamansa hakuehdot (tekijä, nimeke, aihe jne.) voi valita alasvetovalikoista ja yhdistää hakuehdoilla (ja, tai, ei) toisin kuin perushaussa, jossa kaikki ehdot kirjoitetaan peräkkäin. Tarkennetussa haussa voi myös valita hakuun erilaisia rajauksia kuten esim. haluamaansa aineistolajikuvaketta klikkaamalla tai kirjoittamalla julkaisuajan alareunassa olevaan laatikkoon. Perushaussa rajauksia voi tehdä...
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Nimi Alice on ranskalaista alkuperää. Se on muuntunut nykyiseen muotoonsa useista eri nimistä, mm. Adelheid (= saks. jalosäätyinen t. jalomielinen kaunotar), Aleksandra (= kreik. puolustajatar, suojelijatar), Elisabet (Eliseba = hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun).
Alice-nimen suosiota on lisännyt Lewis Carrollin Alice in Wonderland -tarina (suom. Liisa ihmemaassa).
Lisää tietoa etunimien alkuperästä löytyy esim. tästä teoksesta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Käy jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja ota mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus. Tietosi päivitetään ja sen jälkeen korttisi on voimassa siihen saakka, kun täytät 18. Kortti pysyy samana ja tunnusluku myös.
Täytettyäsi 15 olet itse vastuussa lainaamastasi aineistosta l. takaajan tiedot poistetaan tiedoistasi. 15 - 17-nuorten ei tarvitse maksaa varausmaksuja varaamastaan aineistosta, sen sijaan myöhästymismaksut peritään samalla tavoin kuin aikuisilta.
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Lasten sairaanhoidosta yleensä:
Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja / toimittaneet Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka ; [piirrokset: Inkeri Patrakka ja Susan Reed]. Helsinki : Tammi, 2004
Lasten infektiosairaudet / toimittajat: Olli Ruuskanen, Heikki Peltola, Timo Vesikari.Helsinki : Lastentautien tutkimussäätiö, 2001
Lasten ja nuorten sairaudet / Niilo-Pekka Huttunen (toim.) ; [piirrokset: Maija Raitanen ja Eila Sinivuori], Helsinki : WSOY, 2002
Lastentaudit / toimittajat Jari Petäjä, Martti A. Siimes. Helsinki : Duodecim, 2004
Jalanko, Hannu, 100 kysymystä lastenlääkärille / Hannu Jalanko. Helsinki : Duodecim, 2003 (Sarja: Hippokrates Duodecim -sarja)
Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi...
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Tarkennetussa haussa hakusanaksi laitetaan katkaisumerkki **, aineistoksi valitaan DVD-levyt ja kirjastoksi haluttu kirjasto. Hyllyssä tietyssä kirjastossa vapaana olevia elokuvia ei pysty rajaamaan. Hakuohje löytyy HelMetistä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k Haku pelkillä rajoittimilla.
Helsingin Sanomien Torsti neuvoo säilyttämään sanomalehden pimeässä ja valolta suojattuna. Lehti kannattaa laittaa suljettuun laatikkoon ja lehden ylä- ja alapuolelle kannattaa laittaa vielä paperi tai pahvi, jonka ph-arvo on 7. Laatikkoa tulisi lisäksi säilyttää kosteudeltaan ja lämmöltään tasaisessa paikassa. Lehteä ei tulisi selailla eikä taitella, sillä taitokset hapertuvat ensimmäisinä eikä lika ole lehdelle hyväksi.
Helsingin Sanomat 23.11.2008
