Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy tietoa hammaspyöristä ja jyrsinnästä mm. seuraavista teoksista:
Ansaharju, Tapani: Lastuava työstö
Hammaspyörät (SFS-käsikirja 24)
Kauppinen, Veijo: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät
Kivioja, Seppo: Konetekniikka
Koneen elimet ja mekanismit
Konetekniikan materiaalioppi
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2
Tekniikan käsikirja, osat 7- 9
WSOY julkaisi vuosina 2003 ja 2004 tämän sarjan osat 1 ja 2 suomeksi, mutta jatkoa ei ole ainakaan vielä seurannut. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että englanninkielinen versio Blood moon on näköjään ilmestynyt - pitkän odotuksen jälkeen - vasta lokakuussa 2013.
En löytänyt tätä WSOY:n kotisivuilta, mutta veikkaan, että suomennos ilmestyy joskus myöhemmin tänä vuonna. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Kysymyksessä ei mainittu minkäaiheista tietoa erityisesti kaivattaisiin.
Laajoja ja ajankohtaista tietoa sisältäviä Internet-tiedonlähteitä löytyy paljonkin. Maininnan arvoinen laaja ja yleisluontoinen tiedonlähde on esim. Internet-yhteisön vapaaehtoisvoimin ylläpitämä laaja Wikipedia-tietosanakirja, jonka suomenkielinen etusivu löytyy nettiosoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Wikipedia sisältää usein myös linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille. Wikipedialla ei ole yhtä virallista ylläpitäjää ja valvojaa, joten sen tietojen luotettavuuteet ei voi aina suhtautua 100% varmuudella, mutta toisaalta Wikipedian sisältämän informaation määrä on kasvanut jo aika valtavaksi. Laajan ylläpitäjäjoukon ansiosta Wikipedia sisältää...
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Spaghetti worm, lat. Terebellid polychaete nimi tarkoittaa Töyhtömadot (Terebellidae)-heimon lajeja. Töyhtömadot kuuluvat Monisukamadot (Polychaeta)-luokkaan ja Nivelmadot(Annelida)-pääjaksoon.
Lähde: Esim. Maailman eläimet, osa selkärangattomat, s. 218-225.
Vastaus on Helsinign yliopiston Viikin tiedekirjaston tietopalvelusta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/tietopalvelu.htm .
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Jaakko Heinimäen kirjoittamia kirjoja ja kirjoja, joissa hän on ollut toimittajana tai yhtenä kirjoittajista, löytyy seuraavanlainen lista:
Etiikka: Hyvää elämää etsimässä, 1994
Ikävä, 1994
Harrasta ruokaa, 2003
Harrasta viiniä, 1999
Minä ja Muhammed, 2006
Nuotiokirja, 2005
Outo hartauskirja, 1997
Pieni mies jalustalla, 1994
Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä, 1995
Pyhä nauru, 2000
Pyhät: pyhä mies jalustalla ja pyhiä naisia, 2000
Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus, 1999
Vapahtajan varpajaiset, 2003
Valot päälle: Raamatun tarinoita lapsille, 2005
Uskon, epäilen, 2002 - Jaakko Heinimäki: Väliaikaista kaikki on vaan
Syndirnar sjö, 2003
Seitsemän tarinaa koskenkorvasta, 2003 (novellit)
Raittila, Anna-Maija: Kootut runot...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi lainata joitakin kirjan ja äänitteen sisältäviä paketteja.
Yo-englannin valmennusopas : kielioppi, kuuntelut, harjoitukset (tekijöinä Stephanie Sinclair ja Ming Teng) on lukion pitkän englannin lukeneille soveltuva, ylioppilaskirjoituksiin valmentava kertauskurssi. Pakettiin kuuluu kaksi kirjaa ja neljä cd-levyä.
Listen to the world (Lasse Pylkki) sisältää ylioppilastutkinnon mukaisia harjoitustehtäviä. Kirjan lisäksi mukana on cd-levy.
Kirjastoissa on myös kasetteina kielten ylioppilaskirjoituksia, mutta ne ovat varsin vanhoja, 90-luvun alusta.
Kirjastot ja saatavuustilanteen näet Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla sanahakuun ylioppilastutkinto englannin kieli.
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Kollega Käpylän kirjastosta arvelee että kyseessä olisi Thomas Kenin (1637–1711) runo, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Maailman runosydän” nimellä ”Elämään mua opeta”. Kysytty suomennos on vain toinen kuin tuossa ”Maailman runosydän” -kokoelmassa, enkä tiedä, missä se olisi ilmestynyt. Englanninkielinen alkuteos alkaa ”Teach me to live”.
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
